Rahapelien kulutuksesta puolet pelasi pieni, vain 2,5 prosentin ryhmä pelaajista. Yli puolet (62 prosenttia) tästä rahasta tuli henkilöiltä, joilla oli rahapeliongelma. Rahapelien koko kulutuksesta kolmannes tuli pelaajilta, joilla oli rahapeliongelma, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen raportissa.
Vuosina 2007 ja 2015 tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa puolet rahapelien kulutuksesta tuli 4,2 ja 5,2 prosentilta kaikkien rahapelien pelaajista.
– Keväällä julkaistut tulokset osoittivat, että riskitason rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mikä on hyvä suunta. Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän, arvioi THL:n erikoistutkija Anne Salonen tiedotteessa.
Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa. Vuonna 2019 rahapeliongelma oli yleisintä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai lomautettuja ja ansaitsivat nettona 501–1 000 euroa kuukaudessa.
Tavallisimmat ympäristöt, joissa tutkimukseen vastanneet pelasivat rahapelejä vuonna 2019, olivat ruokakauppa tai kauppakeskus, koti ja kioski.
Puolet rahapelien pelaajista ilmoitti pelaavansa ensisijaisesti voittaakseen rahaa, ja kolmannes pelasi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Pieni osa pelaajista pelasi seurustellakseen muiden kanssa, tukeakseen hyvää tarkoitusta tai rentoutuakseen, lievittääkseen stressiä tai paetakseen jotain muuta ikävää tunnetta tai tilannetta.
Henkilöillä, joilla on rahapeliongelma, oli usein myös muita haasteita elämässään, kerrotaan tiedotteessa. Jos vastaajan lähipiirissä oli ongelmallisesti rahapelejä pelaava, oli vastaajalla itsellään todennäköisemmin rahapeliongelma.
THL:n raportin mukaan alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus sekä digipeli- ja rahapeliongelmat olivat erityisen yleisiä 18–24-vuotiailla.
– Rahapelituottoja käytetään hyviin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. On kuitenkin tärkeä nähdä, kuinka pieni ja haavoittuva väestöryhmä nämä hyvät tarkoitukset nykyjärjestelmässä kustantavat, muistuttaa Salonen.
Salosen mukaan myös rahapelaamisen ikärajavalvonnassa on parannettavaa. Vaikka nuorten 18–24-vuotiaiden aikuisten rahapelaaminen väheni edellisestä vuoden 2015 tutkimuksesta, pysyi 15–17-vuotiaiden alaikäisten pelaajien osuus ennallaan: Heistä jopa 41 prosenttia pelasi vuonna 2019 rahapelejä.
THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui liki 4 000 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina.
