Korona horjuttaa Espoon Laulun taloutta, kun kuorolle tärkeät joulukonsertit jouduttiin perumaan – "Nyt alkaa näyttää pahalta"
2
Espoon Laulu harjoituksissaan ennen koronapandemiaa Otaniemen lukion Otasalissa. Sekakuoroon kuuluu 50 -60 laulajaa ja kuorolaisten keski-ikä on noin 50 vuotta. Inka Plit
Katso isompi kuvaTurvavälit kuntoon. Espoon Laulu on harjoitellut Otaniemen lukion pihalla. Osa osallistuu harjoituksiin etäyhteydellä. Tero Pirkkanen
Kuorolaulu: Joulukonsertit johdattavat kuulijat ja kuorolaiset joulutunnelmaan, ja ne ovat kuoroille tärkeä tulonlähde. Joulukonserttien peruuntuminen johtaa talousvaikeuksiin.
Koronaviruspandemia on koetellut rajusti taide- ja kulttuurialaa. Koronavirusepidemian hillitsemiseksi määrätyt kokoontumisrajoitukset osuvat rajusti kuorokenttään, koska kuorot ovat joutuneet perumaan joulukonserttinsa.
Näin kävi myös Espoon Laululle. Kuoron perinteinen kevätkonserttikin peruuntui.
– Kevätkonserttimme peruuntumisen jälkeen laskeskelimme, että tästä me vielä selviämme, mutta nyt alkaa näyttää pahalta, Espoon Laulun hallituksen puheenjohtaja Katri Metsävuo sanoo.
Espoon Laululla on perinteisesti ollut 2–3 omaa joulukonserttia. Sen lisäksi kuoro on esiintynyt Ison Omenan joulunavauksessa ja yksityiskeikoilla.
– Joulukonsertit tuottavat meidän kassaan useamman tuhatta euroa. Nyt olemme joutuneet kääntämään kaikki kivet ja kannot ja miettimään, mistä saamme rahaa. Jäsenmaksu ei missään nimessä kata kaikkia kuluja.
Suurimmat menoerät ovat kuoron taiteellisen johtajan palkka ja tilavuokra.
– Kuoron taiteellinen johtaja Säde Bartling on säveltänyt ja sanoittanut meille paljon musiikkia ja olemme yrittäneet turvata hänen palkkansa, Katri Metsävuo sanoo.
Siitä on saatu hiukan säästöjä, että kuoro on keväällä ja taas syksyllä koronarajoitusten tiukennuttua harjoitellut etäyhteyksien avulla.
Taloutta on yritetty kohentaa uudenlaisella kannatusjäsenyydellä. 50 euron maksua vastaan saa tulevaan konserttiin yhden lipun. Sekin on auttanut eteenpäin, että Opintokeskus Sivis on maksanut syksyn ajan korotettua tukea. Äänitettä Espoon Laulu ei ole tehnyt vuosiin, joten myyntituloja ei ole.
– Nyt tilanne on se, että alkuvuoden juoksevista kuluista me selviämme, mutta sitten on pakko säästää.
Kuorolaisille viikoittaiset harjoitukset ovat tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, ja esimerkiksi Katri Metsävuolle tärkeä hengähdyshetki kiireisen työn ja perhearjen vastapainoksi.
– Harmitti tosi paljon, kun joulukonsertit peruuntuivat.
– Suomessa on yli 10 000 harrastajalaulajaa, joten rajoitukset vaikuttavat isoon määrään ihmisiä.
Espoon Laulussa on joululaulut jo jätetty ja suunnattu katseet kevääseen. Jos koronaepidemia hellittää ja rajoituksia höllennetään, kuoro järjestää Ystävänpäiväkonsertin helmikuussa ja kevätkonsertin toukokuussa. Näiden konserttien teemana on lempi eli niissä kuullaan rakkauslauluja.
Sulasol eli Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto vetosi äskettäin Suomen valtioon, kuntiin, yksityisiin säätiöihin ja rahastoihin sekä yrityksiin, jotta ne auttaisivat tuellaan kuorot tämän kriisiajan yli.
Monet kuorot rahoittavat koko muun vuoden toiminnan juuri joulukonserteilla ja muilla sesonkiin liittyvillä esiintymisillä.
Kuorojen vuosibudjeteissa on isoja eroja.
– Kuorojen menot koostuvat muun muassa tilavuokrasta, kuoronjohtajan palkasta ja laillisten nuottien hankinnasta, Sulasolin espoolainen toiminnanjohtaja Sanna Katajavuori toteaa.
Budjettien suuruus vaihtelee nelinumeroisesta summasta aina satoihin tuhansiin euroihin.
– Jokainen kuoro rahoittaa toimintaansa omilla esiintymisillään. Jotkut isot ja nimekkäät kuorot saavat rahoitusta kotikunnaltaan ja jotkut harvat kuorot säätiöiltä ja seurakunnilta, Katajavuori sanoo.
– Seurakuntien tapa tukea kuorotoimintaa on usein se, että kuorot saavat vuokrata harjoitustilan alennuksella ja vastineeksi ne esiintyvät muutaman kerran vuodessa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa.
Joulusesongin tuotoilla maksetaan muun muassa kuoronjohtajan palkkakulut ja rahoitetaan uusien kuoroteosten tilaamista säveltäjiltä. Kuorojen tulolähteiden kuivuminen vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, koska harvalla on merkittäviä säästöjä pahan päivän varalle.
– Monet ammattilaiskuoronjohtajat työskentelevät jopa 4–5 kuoron kanssa, ja heidän tulonsa ovat pudonneet nyt nollaan.
Monet ovat freelancereita, joten myös pääsy työttömyysturvan piiriin on vaikeaa, Katajavuori kuvaa.
– Monille laulajille kuorotoiminta on tärkeä henkireikä. Kuorotoiminnan pysähtyminen voi näkyä harrastajien henkisessä hyvinvoinnissa, koska etenkin iäkkäille kuorolaisille harjoitukset ovat tärkeä sosiaalinen kontakti. Voi vain arvailla, kuinka pitkään tilannetta korjaillaan.