Espoolainen biologi Esa Lammi on harrastanut lintuja vuosikymmeniä ja todistanut isoa muutosta: Peltolinnut vähenevät, vanhojen metsien lintuja näkee enää Nuuksiossa

Luonto: Espoolainen Esa Lammi on harrastanut lintuja 70-luvulta lähtien.

Esa Lammi liikkuu luonnossa myös työnsä vuoksi. Hän on biologi ja töissä ympäristöselvityksiä tekevässä yrityksessä. Sirpa Repo
Sirpa Repo

Sirpa Repo

Sään mukainen vaatetus ja kiikarit kaulalle. Usein mukaan myös kaukoputki. Harvemmin mukaan tarttuu kamera.

Biologi Esa Lammi on lähdössä tarkkailemaan luontoa ja erityisesti lintuja.

– Käyn vapaa-ajallani linturetkillä. Katselen kaikkea, mitä ympärilläni luonnossa näen. Lintujen lisäksi kasveja, nisäkkäitä ja hyönteisiä. Hyönteisiä en tosin niin paljoa tunne, Lammi kertoo.

Hän sanoo, että linnuissa ja kasveissa on hänelle tarpeeksi tunnistettavaa. Jos hän näkee mielenkiintoisen ötökän, hän yrittää tunnistaa sen.

Matinkyläläinen käyskentelee mielellään Suomenojan luonnossa. Hän käy altaalla ja sen lähiympäristössä seuraamassa alueen eläimistöä ja luontoa. Nyt siellä on hiljaista.

– Talvikaudella en voi ohittaa ruokintapaikkaa, jota Suomenojan Luonto ry ylläpitää. Siellä on tähän aikaan vuodesta talitiaisia, sinitiaisia, mustarastaita. Joitakin kuusitiaisiakin käy.

Mustakurkku-uikkua katselen vaikka kuinka kauan.

Viime talvena alueella viihtyi pari punarintaa. Niistä ainakin toinen selvisi talven yli. Koska talvet ovat leudontuneet, kaikki eivät ole muuttaneet etelään.

Lammi muistuttaa, ettei pidä mennä liian lähelle ruokinta-automaatteja. Linnuille pitää antaa rauha ruokailla. Mitä kylmempää on, sitä tärkeämpää on suoda linnuille ruokarauha.

– Linnut ovat mielenkiintoisia, kauniita. Niiden tunnistaminen antaa haasteita varsinkin alkuun. Kirjoja sain plärätä pitkään, Lammi tietää omasta kokemuksestaan.

Parilla lintukirjalla ja hyvällä kiikarilla pärjää hänen mukaansa mainiosti. Lammi neuvoo linnuista kiinnostuneita lähtemään Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen Tringan retkille, kun niitä taas pystytään järjestämään.

– Niillä tutustuu sekä lintuihin että linnuista kiinnostuneisiin ihmisiin.

Lammi ei ole lintubongari, joka lähtee kipinkapin jonkun harvinaisen havainnon perään.

Hän ei ole esimerkiksi laskenut, kuinka monta lajia on nähnyt niiden 49 vuoden aikana, jotka hän on liikkunut lintujen perässä.

Lammi tietää, että Uudellemaalle ja myös Espooseen tulee vuosittain muutamia kymmeniä harvinaisuuksia. Kaikista ei kuitenkaan kerrota sosiaalisessa mediassa.

Syynä on se, että iso joukko linnun tarkkailijoita voisi häiritä herkkää lajia kuten esimerkiksi kuningaskalastajaa.

– Joka vuosi joku outo lajihavainto tai pesälöytö jää mieleen. Muistan esimerkiksi kaikki merikotkan pesät. Laji on kotiutumassa myös Espooseen.

Suomenojan ruokintapaikan pienessä metsikössä Lammi on nähnyt kanahaukan, huuhkajan, varpuspöllön ja varpushaukan. Ne tulevat sinne pikkulintujen perässä. Varis usein varoittaa pikkulintuja ja voi ajaa haukan pois.

– Vanhojen metsien lintuja voi nähdä Espoossa lähinnä Nuuksiossa. Metsoa ja teertä ei enää tapaa Keskuspuistossa. Kun asutusta tulee lisää, ihmisiä liikkuu enemmän ja metsäalueet pienenevät. Monet lajit kärsivät siitä.

– Peltolinnutkin vähenevät kaupungissa, koska peltoja on aiempaa niukemmin, tietää vuodesta 1979 lähtien Espoossa asunut biologi.

Espoon hyviksi lintupaikoiksi Lammi mainitsee Laajalahden, jossa on kaksi lintutornia, sekä Suomenojan ja Espoonlahden perukan lintutornin. Näissä paikoissa voi tarkkailla vesi- ja kosteikkolintuja.

Lammi tuumii, ettei hänellä ole linnuissakaan mitään suosikkilajia. Gradunsa hän teki aikanaan silkkiuikkujen pesimäbiologiasta.

– Mustakurkku-uikkua katselen vaikka kuinka kauan. Sen pesiä on ollut tässä altaalla. Suosikkejani ovat vesilinnut, Lammi vastaa asiaa tivattaessa.

Hän kiinnostui linnuista jo koulupoikana 1970-luvun alussa kotiseudullaan Päijät-Hämeessä. Siellä hänellä on edelleen kesäpaikka.

Lammille myönnettiin tänä syksynä Birdlife Suomen kultainen ansiomerkki yli 40 vuotta jatkuneesta suojelu-, tutkimus- ja järjestötyöstä lähinnä Päijät-Hämeessä.

– Harrastukseni vuoksi sen sain, Lammi tietää.

Hän on töissä pienessä ympäristöselvityksiä tekevässä yrityksessä. Sen palkkalistoilla Lammi on tehnyt Espoossa muun muassa lintulaskentoja, etsinyt liito-oravia, kartoittanut Espoon arvokkaita luontokohteita ja tehnyt kasvillisuusselvityksiä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut