Pientaloja, parempaa joukkoliikennettä ja laadukasta vuokratuotantoa – näin kuntapoliitikot pitäisivät espoolaiset Espoossa: "Pohjois-Espoo on kehyskuntia houkuttelevampi"

Muutto: Poliitikot uskovat palveluihin, pientaloihin ja joukkoliikenteeseen.

Espoon kaavoitusta on esitetty syyksi siihen, että asukkaat muuttavat nyt runsaasti kehyskuntiin. Kuva Vermonniitystä. Arkisto/Sirpa Repo
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Miten espoolaiset saadaan pysymään Espoossa? Onko Espooseen rakennettu liikaa tiiviitä kerrostalolähiötä pientalojen sijaan? Kysyimme asiaa kolmen Espoon valtuuston suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajilta.

Taustalla on kuluvan vuoden väestöennusteiden tarjoama yllätys: Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 Espoosta muutetaan enemmän muihin kuntiin kuin mitä muista kunnista muutetaan Espooseen. Suuntana ovat erityisesti Kirkkonummi ja muut kehyskunnat.

Kuluneen viikon Helsingin Sanomien mukaan Espoo on nyt pääkaupunkiseudun kunnista suurin häviäjä kuntien välisessä muuttoliikkeessä.

Espoon väkiluku jatkaa kuitenkin kasvuaan tänäkin vuonna, mutta kasvu tulee yli 90 prosenttisesti vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia.

Kokoomuksen Henrik Vuornos ei usko, että muuttotappio jää pysyväksi.

– Kaupungistuminen ei tule pysähtymään, koska valtaosa ihmisistä arvostaa hyviä palveluita ja työpaikkoja kohtuullisten etäisyyksien päässä. Tämä on Espoon kilpailuvaltti, hän toteaa.

Pohjois-Espoo on kehyskuntia houkuttelevampi.

Samoilla linjoilla on demareiden Markku Sistonen.

– En usko pysyvään ilmiöön. Suunta muuttuu, kun perheet kaipaavat laadukkaita lähipalveluita, joita ei löydy kehyskunnista

Vihreiden Sirpa Hertell huomauttaa, että vielä ei ole tutkimustietoa siitä, onko ilmiö väliaikainen ja millainen vaikutus koronaepidemialla on asumiseen ja muuttohalukkuuteen.

–  Jos etätyöskentely jää pysyväksi, voi muuttoliike muualle olla pysyvä ilmiö. Espoon asukasmäärän kasvu on ollut vuosikausia todella kovaa. Se, että kasvu maltillistuu, on myös hyvä asia, Hertell sanoo.

Syyksi espoolaisten kehyskuntiin pakenemiselle on useilla tahoilla tarjoiltu muun muassa vääränlaista asuinrakentamista. Espoo on viime vuosina kaavoittanut runsaasti tiiviitä kerrostaloalueita raiteiden varsille.

Vuornos ei usko, että lisärakentaminen esimerkiksi länsimetron varren kalliille alueille on syypää ilmiöön. Espoo ei kuitenkaan ole Vuornoksen mielestä pystynyt pitämään pientalorakentamista ja tonttitarjontaa riittävällä tasolla.

– Kun Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava saadaan ensi keväänä valtuustossa hyväksyttyä, se mahdollistaa tuhansien uusien pientalojen rakentamisen Espooseen. Uskon, että Pohjois-Espoo on monille kehyskuntia huomattavasti kiinnostavampi asuinpaikka, Vuornos sanoo.

Hertell huomauttaa, että Espoossa on viime vuosina kaavoitettu paitsi metron ja raidejokerin varteen, myös pientaloalueita.

– Asuntojen hinnat ovat nousseet ja perheasunnot ovat lapsiperheiden ulottumattomissa, siksi naapurikunnat houkuttelevat, hän arvioi.

Myös Sistonen hakee syytä nopeasti kohonneista asuntojen hinnoista.

– Laadukasta vuokratuotantoa ole riittävästi, hän huomauttaa.

Pitäisikö Espoon sitten erityisesti houkutella hyviä veronmaksajia? Kaupungin verotulot eivät ole enää viime vuosina kasvaneet samassa tahdissa kuin väestö.

Miten Espoo lisäisi vetovoimaansa ja houkuttelisi hyviä veronmaksajia?

– On tärkeää huolehtia, että kunnallisvero on matala, koulut ja päiväkodit ovat laadukkaita, pientalotarjontaa syntyy lisää niin eteläiseen kuin pohjoiseen Espooseen ja toisaalta, että kaupunkikeskuksissa on viihtyisiä kaupunkiasuntoja hyvien palveluiden ääressä. Myös valtion tukeman Ara-rakentamisen määrää voisi vähentää nykyisestä, vastaa kokoomuksen Vuornos.

Vihreiden Hertell puolustaa joukkoliikenneratkaisuja ja luontoa.

– Espoota on kehitettävä houkuttelevien joukkoliikenneratkaisujen ja hyvien palvelujen ehdoilla. Luonnonläheisyys pitää säilyttää myös tiiviimmin asutuilla alueilla. Asuntotuotantoa on viime vuosina keskitetty raiteiden varteen ja samalla joukkoliikenteen palvelutaso pientaloalueilla on heikentynyt, mikä voi osaltaan vaikuttaa muuttohalukkuuteen.

Demareiden Sistonen katsoo, että Espoon ei tarvitse erityisesti houkutella asukkaita, vaan laadukkaat palvelut ja monipuolinen asuntotarjonta riittävät.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut