Lähes joka toinen (45 prosenttia) liikenneonnettomuudessa viime vuonna henkensä menettänyt ei käyttänyt turvavyötä. Luvussa ovat mukana henkilö- ja pakettiautoissa matkustaneet. Näistä kuolleista joka kolmas eli 21 ihmistä olisi tutkijoiden arvion mukaan pelastunut, jos olisi käyttänyt jo vuosikymmeniä pakollista turvavarustetta.
Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin Otin juuri julkaistusta vuosiraportista vuodelta 2019.
– Turvavyö on edelleen tärkein turvalaite. Uusienkin ajoneuvojen turvavarustelu on suunniteltu niin, että ne toimivat parhaiten, jos vyö on kiinni ja matkustaja pysyy paikallaan ajoneuvossa. Lisäksi vammautumisriskin kannalta on tärkeää, että vyö asetellaan oikein. Turvavyön tulee kulkea olan yli rintakehän päältä, ei kainalon alta, ja lannevyön tulee olla lantioluiden kohdalla. Talvella kannattaa esimerkiksi paksumpi toppatakki avata, jotta vyön saa aseteltua napakasti lantiolle, Otin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola neuvoo tiedotteessa.
Otin vuosiraportissa on tietoja valmistuneista onnettomuustutkinnoista eli siitä selviää tutkittua tietoa esimerkiksi onnettomuuksien taustatekijöistä ja niihin vaikuttaneista riskeistä.
Kaikkiaan liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 233 henkeä 220 eri onnettomuudessa.
Kuolonkolareiden aiheuttajista joka viides (21 prosenttia) oli onnettomuushetkellä humalassa. Suurin osa (68 prosenttia) heistä ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea.
Vammautumisriskin kannalta on tärkeää, että vyö asetellaan oikein.
Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, Oti
Tyypillisimmin rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyy Otin mukaan rattijuoppo itse ja mahdollisesti hänen kyydissään matkustaneet henkilöt.
– Alkoholilla on edelleen suuri merkitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Rattijuopumusonnettomuudet vähenevät hitaasti. Lisäksi huumeiden osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on nousussa, Otin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa tiedotteessa.
Huumeiden vaikutuksen alaisena oli kuolonkolarin syyllisistä viime vuonna 10 prosenttia. Osuus on muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2018, jolloin huumeiden vaikutuksen alaisena oli 7 prosenttia kuolonkolarien aiheuttajista.
Ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaneiden osuus kuolonkolarien syyllisistä yli kaksinkertaistui: viime vuoden kuolonkolareista kolmiolääkkeitä oli ottanut 13 prosenttia, kun osuus vuonna 2018 oli 6 prosenttia.
Sama kuljettaja on voinut olla useamman eri päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.
Myös ylinopeus oli viime vuonna merkittävä taustatekijä kuolonkolareissa. Useampi kuin joka kolmas (37 prosenttia) kuolonkolarin aiheuttajista ajoi ylinopeutta. Ylinopeus korostuu alle 21-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa: heistä noin puolet ajoi vähintään 10 kilometriä yli nopeusrajoituksen.
Suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli tieltä suistumisia ja nokkakolareita.
Kumpaakin lajia oli kuolonkolareista 38 prosenttia eli yhteensä 76 prosenttia.
Hyviäkin uutisia tilastosta selviää: jalankulkijoita kuoli viime vuonna liikenteessä ennätyksellisen vähän, 13. Tämä on 9 vähemmän kuin vuonna 2018 ja vähiten koko liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana.
– Yhden vuoden tilastojen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jalankulkijoiden menehtymiset ovat vähentyneet jo vuosien ajan. Myönteisen kehityksen taustalla on luultavasti muun muassa ajonopeuksien laskeminen taajamissa. Valitettavasti polkupyöräilyonnettomuudet eivät ole vähentyneet samaan tapaan. Tarvitaan lisää toimenpiteitä esimerkiksi liikenneinfran kehittämiseksi turvallisemmaksi pyöräilijöille, Kalle Parkkari sanoo tiedotteessa.
Pyöräilijöitä sen sijaan menehtyi 27 eli 8 enemmän kuin vuotta aiemmin.