Kiinnitä huomiota myös hyvään – Asiantuntija vinkkaa, millä keinoin korona-ajasta voi selvitä

Opiskelijat Pyry Kanerva ja Venla Uusikylä luistelivat joulukuussa Jääpuutarhassa Tapiolassa. He kiittelevät muun muassa sitä, että opiskelijaravintoloista on saanut ruokaa myös korona-aikana. Sirkku Aalto

Sirkku Aalto

Hyväksy hankala olo, pidä yhteyttä muihin ja kiinnitä tarkoituksella huomiota hyviin asioihin.

Esimerkiksi nämä keinot voivat auttaa selviämään edelleen jatkuvasta korona-ajasta, sanoo asiantuntijalääkäri Meri Larivaara mielenterveysjärjestö Mieli ry:stä.

Pääkaupunkiseudulla koronarajoitukset ja suositukset jatkuvat näillä näkymin loppiaisen jälkeiseen viikonloppuun asti. Larivaara kertoo, että usein pitkään jatkuvan epävarman ajan jaksottaminen auttaa selviytymisessä.

– Ensin voi miettiä, miten järjestää uudenvuoden pyhät. Tammikuun alkupuolella voi asettaa taas uuden välietapin, Larivaara sanoo.

Esimerkiksi kouluikäisten lasten perheessä koulujen loma-ajat voivat olla luontevia ajankohtia, joilla pitkältä tuntuvaa ajanjaksoa voi pilkkoa pienempiin osiin. Minkä mittaisen välietapin sitten ikinä asettaakin, on tärkeää käydä lävitse omaa arkea.

– Mitä itselleni mieluisia asioita voin näissä puitteissa edelleen tehdä? Mistä saan tyydytystä, hyvää oloa ja mitkä asiat ovat minulle merkityksellisiä? Larivaara kehottaa pohtimaan.

Kannattaa antaa itselleen lupa haaveiluun.

Suhteita muihin ihmisiin kannattaa korona-ajan jatkuessa pitää yllä mahdollisuuksien mukaan. Larivaara kannustaa pelkkien puheluiden lisäksi myös videopuheluihin ja -neuvotteluihin.

– Siinä näkee kuitenkin toisen ihmisen, mikä tuo tilanteeseen elävyyttä, Larivaara sanoo.

Hän kannustaa myös tapaamaan läheisiä ulkona, jos se on mahdollista.

– Jos on itse terve ja hyvässä kunnossa, niin ulkona voi liikkua ja liikkuessa tarkenee ihan hyvin, Larivaara sanoo.

Paljon kotona olevia Larivaara kannustaa pitämään kiinni arkirytmistä.

– Pimeänä vuodenaikana olisi hyvä, että arkirytmi olisi sellainen, että on hereillä valoisaan aikaan ja ulkoilee myös silloin, jos mahdollista, Larivaara sanoo.

Lisäksi olisi hyvä kuulostella omia tuntemuksiaan joko itsekseen tai jonkun läheisen kanssa. Asiantuntijalääkäri Larivaara kehottaa pohtimaan ainakin sitä, miltä tämänhetkinen tilanne itsestä tuntuu ja millaisia pelkoja tunteiden takana on. Siten voi ymmärtää ja hyväksyä sen, että oma olo ei ole jatkuvasti hyvä.

– Kaikkea pahaa oloa, epävarmuutta ja pelkoa tai harmia rajoituksista ei voi nyt poistaa, vaan niitä on siedettävä ja niiden kanssa on yritettävä pärjätä muilla keinoilla, Larivaara sanoo.

Yhden asian hän haluaa nostaa erikseen esiin: jos olo on vaikea, päihteisiin kannattaa suhtautua tavallistakin pidättyväisemmin.

– Päihtymystila tai sen jälkeinen laskutila pahentaa vaikeaa oloa, Larivaara painottaa.

Mielen hyvinvointia voi lisätä myös mielikuvaharjoittelulla, kiitollisuudella ja tunnistamalla oman elämän hyviä puolia.

– Mieli kulkee helposti ongelmiin ja vaikeisiin asioihin, mutta onneksi ajatuksiaan ja tunteitaan voi myös ohjata niin, että miettii tietoisesti, mitkä asiat ovat edelleen ihan hyvin ja mistä voin olla kiitollinen, Larivaara sanoo.

Hän kehottaa pitämään esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa tai käymään ennen nukkumaanmenoa mielessä läpi asioita, jotka ovat hyvin tai joista voi olla kiitollinen. Mielikuvaharjoittelu taas voi auttaa yli vaikeasta hetkestä ja pitää yllä toiveikkuutta. Vaikka nyt on vaikeaa, niin asiat voivat olla paremmin esimerkiksi ensi kesänä.

– Kannattaa antaa itselleen lupa haaveiluun. Mitä on silloin, kun asiat ovat hyvin? Samalla ajatukset voivat jäsentyä sen suhteen, miten parempaan tilanteeseen pääsee, Larivaara sanoo.

Mielikuvaharjoittelu ja hyvän huomaaminen eivät silti ole mitään ihmelääkkeitä. Larivaara muistuttaa, että ne toimivat parhaiten silloin, kun perusasiat elämässä ovat edelleen hyvin.

– Jos oma tilanne on oikeasti vaikea, on hyvä myöntää itselleen, että minulla on nyt isoja huolia ja minulla on lupa kokea oloni hankalaksi, Larivaara sanoo.

Esimerkiksi talous- ja velkaongelmiin apua voi hakea oikeusaputoimistosta ja mielenterveysongelmiin kriisipuhelimista, chat-palveluista tai terveydenhuollosta.

Laajempaa toivoa koronapandemian nitistämisestä luovat rokotteet. Larivaara tuo esiin, että myös rokotteiden tuoma toivo voi auttaa selviämään yhä jatkuvasta korona-ajasta.

– Rokotteet antavat yhden toivonpilkahduksen siitä, että tilanne saattaa alkaa helpottaa alkuvuodesta, Larivaara sanoo.

Koronavuosi

Kiitosta terveydenhuollolle ja ulkoliikunnalle

Espoon terveydenhuollon henkilöstö, opiskelijaravintolat ja mahdollisuudet liikkua ulkona. Esimerkiksi nämä asiat ovat ansainneet kiitoksen koronavuonna.

Länsiväylä keräsi joulukuussa kiitoksia ja kokemuksia siitä, mikä koronavuodessa oli lukijoiden mielestä hyvää. Nimimerkki Sh2020 kertoo, että hän sairasti koronan marraskuussa.

– Jälkeenpäin ajatellen luulen selvinneeni taudista helpolla. Mutta silloin, kun tauti varmistui testissä ja alkoi oireiden seuranta, alkoi samalla rankin vaihe taudin kulussa.

Hän kirjoittaa, että oli tuskallista ja pelottavaakin seurata muuttuvia oireita. Helpotus oli suuri, kun tauti alkoi taittua.

– Helpotuksen jälkeen tuli suuri kiitollisuus elämälle. Tunnen suurta kiitollisuutta myös Espoon tartuntatautiyksikön sekä Samarian koronapoliklinikan henkilökunnan antamasta tuesta ja huolenpidosta sairastamiseni aikana. Ammattitaitoinen henkilökunta huolehti kotona sairastavasta pitämällä yhteyttä puhelimitse, seuraten oireita ja antamalla ohjeita. Suuri kiitokseni heille ja myös Espoon terveyspalveluille, että tämä kaikki on mahdollista!

Tapiolan Jääpuutarhassa joulukuussa luistelemassa käyneet opiskelijat Pyry Kanerva ja Venla Uusikylä puolestaan kiittelevät sitä, että opiskelijaravintoloista on saanut ruokaa ja että liikuntaa on voinut harrastaa ulkona.

– Oli hienoa, että sarja pystyttiin pelaamaan loppuun. Sai olla ulkona ja urheilla, kertoo Naisten Kakkosessa jalkapalloa pelaava Uusikylä.

Kaksikko päätyi Jääpuutarhaan sateisestä säästä huolimatta, koska sopivia vaihtoehtoja oli koronatilanteesta johtuen vaikea keksiä.

– Ilman autoa on vaikea lähteä millekään pidemmille metsä- tai muille ulkoiluretkille, Pohjois-Tapiolassa asuva Kanerva sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut