Talous: Asuntokauppa nousi jo koronaa edeltäväneelle tasolle. Pankit uskovat talouden elpyvän ennalleen jopa tämän vuoden aikana. Joulukauppa oli hyvin vilkasta.
Talous jatkaa elpymistä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla myös ensi vuonna, pankit ennustavat.
– Vuoden 2021 lopulla ollaan jo lähellä vuoden 2019 tasoja, sanoo Nordea ekonomisti Juho Kostiainen.
– Koronakriisiä edeltävä taso saavutetaan alkuvuonna 2022, arvioi OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen arvio on vieläkin optimistisempi. Hänen mukaansa koronakriisiä edeltänyt taso ylitetään vielä tämän vuoden loppuun mennessä.
– Odotamme, että koronarokotteet ja kesäkelien tulo painavat tautitapaukset nopeasti alas. Yhteiskunta voi toimia huomattavasti normaalimmin, ja juhannusta voidaan jo juhlia suuremmallakin joukolla.
Asuntomarkkinoiden hyvä vire on Jarmo Viitasen mukaan merkki talouden suunnasta kohti koronaa edeltänyttä aikaa.
– Asuntokauppa ja luottojen kysyntä pysähtyivät keväällä hetkeksi, mutta heti toukokuussa tuli vahva käänne. Asuntokauppa on jo nyt korkeammalla tasolla kuin joulukuussa 2019. Sen odotetaan kasvavan, Viitanen sanoo.
– Kevään notkahduksen jälkeen asuntokauppa on toipunut jo viimevuotiselle tasolle. Matala korkotaso on houkutellut asuntosijoittajia lisää markkinoille, Nordeasta kerrotaan.
– Asuntokauppa ja asuntuotanto käyvät edelleen vilkkaina. Muuttovoitto ja sijoittajat pitävät yllä asuntojen kysyntää. Toimitilarakentamisessa otetaan harkintatauko, Kuoppamäki sanoo.
Vuokramarkkinoilla kysyntää on ollut hieman aiempaa vähemmän.
– Heikentyneet työllisyystilanteen sekä etätöiden ja etäopiskelujen myötä muuttoliike pääkaupunkiseudulle on hidastunut ja sitä myötä vuokra-asuntojen kysyntä hiipumista, Kostiainen kertoo.
Etätyöt ovat vauhdittaneet isompien asuntojen kysyntää.
– Tiedän, että useampiakin etäpalavereita on pidetty vaatehuoneista. Kun molemmat puolisot ovat kotona ja mahdollisesti myös lapset, niin perheisiin haetaan asumisväljyyttä. Rivi-, pari- ja omakotitalot kiinnostavat Espoon ja Vantaan alueella. Samaan aikaan taas kuitenkin pienet asunnot kiinnostavat Helsingissä Jarmo Viitanen kertoo.
Taloustilanteen helpottamiseksi pankit tarjosivat keväällä maksuttomia lyhennysvapaita.
– Lyhennysvapaita haettiin paljon. Nyt tilanne on normaali, OP:n Viitanen kertoo.
Keväällä moni pelkäsi, että maksuvaikeudet kasvavat isoksi ongelmaksi. Viitanen sanoo, että pahin skenaario on jäänyt toistaiseksi toteutumatta.
– Emme ole huolissaan, että asiakkaiden maksuvaikeudet kasvaisivat. On tietysti yksittäisiä asiakkaita, jotka ovat heikommassa taloudellisessa tilanteessa. Suomalainen yhteiskunta ja finanssisektori ovat reagoineet koronatilanteeseen hyvin. Finanssisektori on vakavarainen ja sillä on valmius ottaa vastaan shokkeja.
Maksuhäiriöiden kasvu huolestuttaa Danske Bankin pääekonomistia, vaikka isossa kuvassa maksukyky on säilynyt hyvänä.
– Maksuhäiriöt liittyvät lähinnä pikavippeihin ja kulutusluottoihin, eivät asuntolainoihin, Kuoppamäki sanoo.
Pankit seuraavat asiakkaiden maksukorttidataa, joka kertoo nopeasti ihmisten käyttäytymisestä.
– Esimerkiksi Black Friday myynti kasvoi eri lähteiden perusteella selvästi edellisestä vuodesta, Danske Bank arvioi.
– Joulukaupasta on tulossa hyvä. Jouluostoksia tehtiin tavallista pidemmällä ajanjaksolla ja paljon vielä jouluviikollakin. Ihmiset näyttävät sopeutuneen rajoituksiin, eikä kauppoihin syntynyt ruuhkia, Viitanen toteaa.
– Korttimaksut eivät ole tippuneet koronan toisen aallon aikana yhtä voimakkaasti kuin keväällä ensimmäisen aallon aikana, Nordeasta sanotaan.
Mitkä alat ovat vetäneet pääkaupunkiseudulla parhaiten?
– Erityisesti päivittäistavarakauppa eli ruokakauppa sekä rautakaupat ja muut kodintarvikkeita myyvät liikkeet vetävät. Ihmiset ovat tänä vuonna tehneet ruokaa kotona sekä remontoineet ja sisustaneet kotejaan aikaisempaa enemmän, Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo.
Etätyöpisteiden rakentaminen on näkynyt Viitasen mukaan ”tee-se-itse-kaupoissa” ja verkkokaupoissa.
– Kärsijöitä ovat olleet polttoainemyynti, matkailu ja ravintolat. Jopa apteekit ovat miinuksella.
Kodin elektroniikan kysyntä vähentyy, sanoo Pasi Kuoppamäki.
– Elektroniikka-alan kauppiaiden liikevaihto heikkenee