Talvet vaihtelevat, mutta Espoo varautuu joka vuosi auraukseen samalla tavalla – "Miehet ovat valmiina marraskuusta maaliskuuhun"

Lumi: Aura-autot ovat liikenteessä tunnin kuluttua kutsusta. Kunnossapidon varallaolojärjestelmä pyörii, vaikka talvi olisi leuto.

Espoon kaupungin varikolla Lintuvaarassa valmistauduttiin torstaina muun muassa hiekoitukseen. Auton rattiin nousemassa Dan Baggström. Minna Airamaa
Johanna Halava

Johanna Halava

Etelä-Suomessa talvet ja lumen määrä vaihtelevat paljonkin vuodesta riippuen. Talvikunnossapidossa varaudutaan kuitenkin joka vuosi samalla tavalla.

– Varallaolojärjestelmä pyörii koko ajan. Miehet ovat varalla marraskuusta maaliskuuhun, tiemestarit vielä pidempään huhtikuuhun, kertoo vt. katutuotantopäällikkö Leo Salo.

Yksi päivystää vuorokauden ympäri ja kun päivystäjä tekee hälytyksen, tiemestarit ryhtyvät soittamaan teiden kunnossapitäjiä töihin. Noin tunnin kuluttua soitosta kalusto saadaan liikkeelle.

Viime sunnuntaina Espooseen satanut lumi sai liikkeelle koko aurauskaluston, eli yli sata aura-autoa ja konetta, joista 76 on kaupungin omia ja loput urakoitsijoiden.

– Porukka oli jo odotellutkin, että pääsee liikkeelle, kun viime talvikin oli lähes lumeton, toteaa Salo.

– Toki kaikkia katuja ei pystytty auraamaan eikä se ollut tarkoituskaan pyhäpäivänä. Ykköskohteet saatiin kaikki aurattua ja myös hiekoitettua, Salo kertoo.

Porukka oli jo odotellutkin, että pääsee liikkeelle.

Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Ajoradat on jaettu kolmeen ja jalankulun sekä pyöräilyn väylät kahteen kunnossapitoluokkaan.

Katujen kunnossapidon osalta Espoo on jaettu kymmeneen alueeseen, joista kaupunki hoitaa kahdeksan. Espoonlahden ja Pohjois-Espoon alueista vastaavat yksityiset alueurakoitsijat.

Alkutalvi oli leuto ja lumeton.

– Silloin tehtiin muun muassa hiekkateiden kunnostustöitä sekä kaivettiin ojia, kaivuutyöt jatkuivat jouluun asti. Jos ei ole lunta, tehdään kesän töitä, kertoo Salo.

Kunnossapidon kustannukset riippuvat täysin talven säästä. Leuto ja vähäluminen talvi tuo säästöjä, jos ei tarvitse luoda lunta eikä hiekoittaa.

– Silloin kun täysi kalusto lähtee liikkeelle pyhäpäivänä, hinta on noin 120 000 euroa päivältä, Salo kertoo

Espoon vuonna 2016 hankkima lumensulatuskone ei ole kuluvana talvena vielä päässyt käyttöön.

– Lunta ei ole vielä tarpeeksi. Pitäisi olla 50–70 kuormaa ennen kuin se kannattaa ottaa käyttöön.

Auraamiseen liittyen tulee paljon palautetta asukkailta. Toivotaan esimerkiksi, että jalkakäytävän reuna jätettäisiin hiekoittamatta, jotta siinä pääsisi kulkemaan pulkalla.

– Hiekoittamaton reuna voisi aiheuttaa liukastumisia, siksi niin ei voi tehdä. Kaupungilla on velvollisuus aurata ja torjua liukkautta, toteaa Salo.

Palautetta tulee myös tonttiliittymiin muodostuvista aurausvalleista.

– Tonttiliittymän aurausvallin poisto kuuluu aina kiinteistölle. Olisi loputon suo, jos kaupunki hoitaisi ne. Se vaatisi huomattavasti lisää kalustoa ja veisi paljon nykyistä enemmän veronmaksajien rahoja, muistuttaa Salo

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut