Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Karvasuksi kutittelee hiihtokansaa – mutta onko voideltava sittenkin parempi "pertsassa"?

Pitkään odotettu lumi ja koronapandemia ovat saaneet suomalaiset laduille. Lunta piisaa nyt pitemmillekin suksiretkille. Suksijoiden joukossa on paljon ensikertalaisia ja viimeksi ”ysärillä” hiihtäneitä, tiedottaa Suomen Latu, joka pyörittää esimerkiksi Helsingin Paloheinässä suksivuokraamoa ja -huoltoa. Asiakkaita on viime päivinä riittänyt jonoksi asti, parhaimpina päivinä vuokrattavia ja huollettavia suksia on satoja. Hiihtää voi perinteisellä tyylillä eli "pertsalla" tai sitten vapaalla tyylillä.

Suomen Latu Paloheinän toiminnasta vastaavalle Sini Savolaiselle on syntynyt vahva näkemys siitä, millä Suomi hiihtää. Se on skini- eli karvapohjasuksi. Vaikka karvapohjasuksi on rautakautinen keksintö, niin vasta 2010-luvulla niistä on saatu tehtyä kuluttajia houkutteleva tuote.

– Karvasuksien myötä voideltavien suksien myyntimäärät ovat romahtaneet, Savolainen kertoo.

Vaikka karvasukset tarjoavat helppoutta, niin mainoksissa piilee myös vaara: liian moni tulee ostaneeksi vääränlaiset sukset, useimmiten liian löysät.

– Tällainen suksi ei luista mihinkään, vaan pahimmassa tapauksessa alamäet täytyy kävellä alas, kun suksen pitokarva kahnaa lumeen kiinni, Savolainen jatkaa.

Jos suksessa on säädettävä side, niin sen avulla voi luistoa ja pitoa säätää pikkuisen, mutta tärkeintä olisi ostaa omalle painolle ja hiihtotaidolle sopivat sukset.

Paras suksi perinteiseen hiihtoon on edelleen voideltava, sanotaan tiedotteessa.

– Se sopii myös painonpudotuksesta haaveilevalle, sillä suksen pitoaluetta voi tarvittaessa muokata haluamaansa suuntaan. Karvasuksissa siteiden säätövara on nopeasti käytetty loppuun ja sitten pitääkin ostaa uudet sukset, Savolainen summaa.

Suomen Ladun teettämän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen hiihti kaudella 2018–19. Samasta kyselystä selvisi myös se, että suomalaisista melkein kaksi kolmesta omistaa käyttökelpoiset maastohiihtovälineet. Hiihtäjien määrän kasvu ei siis ole välineistä kiinni.