Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin, ilmenee tuoreesta raportista.
Tartuntoja on havaittu kuitenkin paljon myös suurituloisimmassa ryhmässä. Tilannehuoneen raportin mukaan suurimassa riskissä ovat terveydenhuollon ammattilaiset.
Viime keväänä perustettu Tilannehuone on koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Ryhmän perustivat Helsinki GSE (Helsinki Graduate School of Economics) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).
Keväällä koronatartuntoja havaittiin eniten kaikkein suurituloisimmassa ryhmässä, kun taas syksyllä tartunnat kohdistuivat erityisesti kaikkein pienituloisimpiin.
Tilannehuoneen terveystyöryhmää johtavan, Turun yliopiston professorin Mika Kortelaisen mukaan vaikka tarkastelusta jätettäisiin pois opiskelijat, alin tuloryhmä erottuu tartuntamäärissä selvästi seuraavista ryhmistä.
Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla on havaittu koronatartuntoja suhteellisesti enemmän kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla.
Syksyllä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden koronatartunnat ovat kuitenkin olleet lähes samalla tasolla kuin ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.
– Absoluuttisissa tartuntamäärissä toisen asteen koulutuksen saaneet ovat suurin tartunnan saanut ryhmä, mutta suhteellisessa tarkastelussa sekä keväällä että syksyllä koronatartuntoja havaittiin eniten korkeimmin koulutetuilla, avaa Kortelainen raportin tiivistelmässä.
Selviä eroja tartunnoissa näkyy myös eri ammattiryhmissä. Suurimmat riskit ovat hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla sekä muilla terveydenhuollon ammattilaisilla.
Tulosten mukaan myös maalareilla ja rakennuspuhdistajilla on suuri riski, mutta tähän arvioon liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta.
– Tulee myös huomioida, että näiden tietojen perusteella emme pysty välttämättä päättelemään, mistä tartunnat ovat peräisin, korostaa Kortelainen.