Liian pieneksi jäävä länsimetro voi tuoda vielä ison laskun – apua haetaan nyt liikenteenohjausjärjestelmän uusimisesta

Metro: Liian pieneksi jäävä metro uhkaa tuoda ison lisälaskun Espoolle ja Helsingille. Matinkylään suunnitellusta kääntöraiteesta on luovuttu.

Kuvituskuva. Arkisto/Päivi Tuovinen
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Liian pieneksi jo vuosikymmenen loppuun mennessä jäävä metro voi tuoda yhteensä satojen miljoonien laskun veronmaksajille.

Metron täyttymiseen ratkaisua etsivässä yleissuunnitelmassa esitetään keskeisenä vaihtoehtona liikenteenohjausjärjestelmän uusimista.

Järjestelmän uusiminen kahdessa vaiheessa maksaisi suunnitelmassa esitetyn arvion mukaan yhteensä noin 231,5– 281,5 miljoonaa euroa. Helsingin osuus summasta ensimmäisessä vaiheessa olisi alustavasti noin 70 ja Espoon noin 30 prosenttia.

Jos metro päätetään liikenteenohjausjärjestelmän uusimisen lisäksi automatisoida, toisi se arviolta 100–200 miljoonaa euroa lisää kustannuksia.

Liikenteenohjausjärjestelmä täytyy uusia, jos metron vuoroväliä halutaan tiheämmäksi. Vuorovälien tihentäminen puolestaan on tärkein keino, jolla matkustajamääriä voidaan metrossa kasvattaa.

Jos mitään ei tehdä, metro uhkaa jäädä Tapiolan länsipuolella liian pieneksi jo vuoteen 2030 mennessä. Kapasiteettiongelmat koskevat myös Ruoholahdesta itään kulkevaa osuutta.

Päätöksiä järjestelmän uusimisesta tai automatisoinnista ei vielä ole.

Metron täyttymiseen on viime vuosina esitetty ratkaisuksi muun muassa automatisointia sekä Matinkylään louhittavaa kääntöraidetta. Näistä Matinkylän kääntöraiteesta on nyt luovuttu.

– Se olisi ollut kallis, teknisesti superhaastava ja viivästyttänyt Kivenlahden metroa. Lisäksi se olisi aiheuttanut hyvin pitkän liikennekatkon metroon, selvittää Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska.

Espoossa on nyt Tanskan mukaan selvitetty, voisiko useampi metrojuna ajaa tulevaisuudessa Kivenlahteen saakka. Kun Kivenlahden metro nykyarvion mukaan aloittaa vuonna 2023, joka toisen junan on määrä ajaa Kivenlahteen, ja joka toinen juna kääntyisi Tapiolassa.

– Simulaatioissa sekä 3/4 -malli eli kolme junaa neljästä että 4/4 -malli, jossa kaikki junat ajavat Kivenlahteen, ovat osoittautuneet mahdollisiksi. Tämä päästään kuitenkin testaamaan koeajoilla vasta kun Kivenlahden metro on valmis, Tanska toteaa.

Metron automatisointi on suunnitelmassa edelleen esillä. Se ei kuitenkaan ole tämän vuosikymmenen vaihtoehto.

Alustavan aikataulun mukaan liikenteenohjausjärjestelmän ensimmäinen vaihe voisi HKL:n projektijohtaja Heikki Viikan mukaan olla valmis aikaisintaan vuonna 2028.

Sen myötä metrossa siirryttäisiin Viikan mukaan puoliautomaattiseen ajoon, jossa junissa on edelleen kuljettaja.

– Toinen vaihe sijoittuisi alustavasti seuraavan vuosikymmenen alkuun. Silloin tulisi arvioitavaksi myös tarve täysautomaattiselle metrolle, Viika sanoo.

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston on määrä saada selostus yleissuunnitelmasta maanantaina.

Metro on jäämässä liian pieneksi muun muassa siksi, että sekä Espoossa että Helsingissä sen varteen rakennetaan runsaasti.

Taustalla on kuitenkin myös espoolaisten ja helsinkiläisten poliitikkojen vuonna 2008 tekemä päätös rakentaa länsimetroon säästösyistä noin kolmanneksen lyhyemmät laiturit kuin Helsingin puolella. Laiturien lyhentäminen liittyi automatisointiin, jonka oli määrä tuoda metroon lyhyemmät vuorovälit. Automatisointi ei kuitenkaan toteutunut.

Lyhyemmillä laitureilla saatiin noin 50 miljoonan euron säästö. Länsimetron kahden vaiheen kokonaiskustannukset nousevat nykyarvion mukaan yli 2,3 miljardiin euroon.

Mikä laituripäätöksen vaikutus metron täyttymiseen on?

– Itsekin Etelä-Espoossa asuvana matkustajana ajattelen, että lyhyet laiturit ja tiheät vuorovälit ovat parempi yhdistelmä kuin pitkät junat ja nykyistä pidemmät vuorovälit. Jos laiturit olisivat pidempiä, kapasiteettiongelmaa ei syntyisi tällä vuosikymmenellä. Silloin ei kuitenkaan olisi taloudellisesti kannattavaa ajaa nykyisillä 5 minuutin vuoroväleillä, Viika sanoo.

Metron kapasiteettiongelmia on ratkottu hankkeessa, jossa ovat mukana Espoon kaupungin lisäksi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, HSL sekä Länsimetro Oy.

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto saa hankkeessa valmistellun yleissuunnitelman eteensä maanantaina.

Lue myös:

Metron automatisoinnin selvitys käynnistyy talvella – hintalappu kohoaa satoihin miljooniin

Koronan vaikutus selvitetään

Ennusteet

Metron kuljetuskapasiteettia on nostettava vuoteen 2030 mennessä.

Arviot metron matkustajamäärien kasvusta perustuvat ennen koronaepidemiaa tehtyihin ennusteisiin.

Vaikka ennen koronaa tehtyä ennustetta pienennettäisiin 10 prosentilla, metro olisi Espoossa kapasiteettinsa rajoilla 2030.

Epidemia on vähentänyt matkustajamääriä metrossa, mutta vielä ei tiedetä, miten pysyväksi vaikutukset jäävät.

Kevään aikana matkustajamäärien kasvusta valmistuu ennuste, jossa huomioidaan koronan vaikutuksia.

Lähde: Yleissuunnitelma metron kapasiteetin ja luotettavuuden lisäämiseksi, HKL.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut