Esitys: Kilon koulu jaettaisiin vuosittain väistöön kolmeen eri osoitteeseen.
Kilon koulun oppilaat opiskelevat vuosina 2021–2023 viidessä eri väistötilassa, jos virkamiesten suunnitelmat menevät läpi. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan on määrä käsitellä asiaa kokouksessaan 20. tammikuuta.
Vanhan Kilon koulun purkaminen on alkamassa ja väistöaikana koulun oppilaat jaettaisiin vuosittain kolmeen eri osoitteeseen.
Osa vanhemmista pitää esitystä lasten kannalta kohtuuttomana.
Matias Rautionmaan lapsi olisi joutumassa kaksi ja puoli vuotta kestävän väistön aikana kolmeen eri kouluun: 12 kilometrin päähän Karhusuolle, Perkkaalle ja Laajalahteen.
– Nykyisten kakkos- ja kolmosluokkalaisten osalta ehdotus tarkoittaisi, että kolmen kouluvuoden aikana koulu vaihtuu neljään otteeseen, hän laskee.
Rautionmaan mukaan esityksessä on unohdettu lasten hyvinvoinnin näkökulma. Hän uskoo vuosittaisten muutosten vievän lasten energiaa oppimisen sijasta jatkuvaan sopeutumiseen.
Tämän on vaikea nähdä palvelevan lasten etua ja hyvinvointia.
Lisäksi hän pelkää sirpaleisen hallinnon vaikeuttavan koululaisten yhteistoimintaa, jolloin esimerkiksi kiusaamistapauksia olisi väistökoululla vaikea estää ja selvittää.
– Samanaikaisesti on tarkoitus yhdistää luokat isommiksi ryhmiksi, mikä väistämättä tarkoittaa muutoksia myös kaveri- ja opettajasuhteisiin. Lapselle ei jää minkäänlaista jatkumoa ja pysyvyyttä, kun kaikki tukirakenteet rikotaan kerralla. Tämän on vaikea nähdä palvelevan lasten etua ja hyvinvointia.
Rautionmaa ihmettelee, miksei alakoululaisten käyttöön voitaisi hankkia siirtokelpoisia tiloja.
– Alueella on lisäksi useita potentiaalisia väistötiloja kuten Keran hallien alue, Nokian kampus, Kutojantien väistötilat ja kristillisen koulun vanhat tilat. Kolmas mahdollinen ratkaisu voisi olla se, että oppilaille raivattaisiin tilaa Kilonpuiston koulusta siirtämällä yläkoululaiset väistöön lähistölle.
Myös Kilon koulun johtokunta suhtautuu kriittisesti esitykseen. Hajasijoittelun katsotaan vaikeuttavan erityisesti monilapsisten perheiden arjen hallintaa monen vuoden ajan.
Johtokunnan opetuslautakunnalle lähettämän lausunnon mukaan lasten pompottelusta olisi luovuttava ja opetuksen järjestäminen suunniteltava uudelleen. Lausunnossa vaaditaan Kilon ja Keran alueen väistötilavaihtoehtojen selvittämistä tai muuta sellaista ratkaisua, jolla oppilaat selviävät tulevista vuosista mahdollisimman vähin muutoin.
– Totta kai sitä toivoisi ettei tarvitsisi hajauttaa oppilaita näin moneen, toteaa kehittämispäällikkö Juha Nurmi Espoon suomenkielisestä opetustoimesta.
Nurmen mukaan Espoon pyrkimyksenä on kuitenkin käyttää väistötiloina omia koulutiloja, jos se on suinkin mahdollista.
– Uudet vuokratilat merkitsevät kustannuksia ja haluamme käyttää määrärahat mahdollisimman paljon koulujen henkilökuntaan.
Suur-Leppävaaran alueelle on kesällä 2021 valmistumassa Monikon koulukeskus ja 2022 Perkkaan koulu. Koulut eivät ole valmistuttuaan täynnä.
– Noin puolet Kilon koulusta mahtuisi ensi vuonna Monikkoon. Seuraavana vuonna Monikko alkaa täyttyä, mutta noin puolet mahtuisi Perkkaalle. Kun Perkkaa täyttyy, Laajalahden koulun remontti on valmis ja sinne mahtuisi oppilaita.
– Nämä ovat upouusia paikkoja ja tosi hyviä tiloja, Nurmi muistuttaa.
Kaupungin suunnitelmissa on järjestää tilausbussikuljetus Karhusuolle ja Lintumetsään. Muut oppilaat saisivat bussikortin, jos koulumatka väistötiloihin ylittää kolme kilometriä.
– Karhusuolle on kymmenen kilometrin matka, mutta se taittuisi tilausbussikuljetuksella Turunväylää ruuhkaa vastaan viidessätoista minuutissa, Nurmi sanoo.
Espoossa on viime vuosina jouduttu tekemään paljon erilaisia väistöratkaisuja. Nurmen mukaan väistökuviot eivät ole aiheuttaneet ongelmia.
– Kun koko luokka-aste, kaverit ja yleensä opettajatkin pysyvät samoina, ei tämä näyttäydy oppilaalle niin, että vähän väliä vaihdettaisiin paikasta toiseen. Lapset ovat aika avoimia uudelle. Kun Soukan koululaiset menivät väistöön entiseen poliisiopiston tiloihin, he painattivat poliisiopistopaidatkin.