Kirsti Loukola kirjoittaa isonvihan ajasta ja Suomesta kaapatuista lapsista – "Rankin vaihe oli kuvata, miten nuoria kuljetettiin orjuuteen"

Kirjailija Kirsti Loukola kirjansa julkistamistilaisuudessa. Päivätyötään Loukola tekee Geologian tutkimuskeskuksessa Otaniemessä. Pienkustantamo Skripent

Anneli Tuominen-Halomo

Monipuolisen uran tiedemaailmassa tehnyt Kirsti Loukola-Ruskeeniemi on tähän mennessä kirjoittanut kaksi 1700-luvulle sijoittuvaa historiallista romaania. Kirjailijanimellä Kirsti Loukola hän kirjoittaa kirjasarjaa, joka kertoo 1700-luvun alussa olleesta isonvihan ajasta tavallisten ihmisten näkökulmasta.

– Olen aina ollut kiinnostunut yleistajuisesta tiedonvälityksestä. Olen aiemmassa työssäni kirjoittanut puheita ja muistioita ministereille. Niihin on pitänyt tiivistää asiat isosta tietomassasta helposti luettavaan muotoon.

Työskennellessään ministeriössä Kirsti Loukola hakeutui luovan kirjoittamisen kursseille.

– Kursseilla palasin lapsuudessani mieltäni kuohuttaneeseen tunnekokemukseen. Se liittyi mummolan kirjahyllystä löytämääni Kortesjärven historiasta kertovaan kirjaan. Siinä kerrottiin tutuista maisemista ja oikeista tapahtumista, muun muassa siitä, miten vihollinen oli polttanut ihmisiä kotien mukana.

– Etelä-Pohjanmaalla vanhat ihmiset ovat kertoneet asioista lapsilleen, ja kertomukset ovat eläneet sukupolvelta toiselle. Epäluulo miehittäjää, itänaapuria kohtaan on ollut vahvaa, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi sanoo. Isonvihan aikaan Venäjän tsaari käski sotilaitaan hävittämään Pohjanmaan maan tasalle ja jälki oli sen mukaista.

Loukolan toinen romaani, Buharan satakieli, ilmestyi viime syksynä. Kirjailija nivoo yhteen faktaa ja fiktiota. Loukola yhdistää historiallisiin tositapahtumiin keksityt henkilöt, joiden elämää hän seuraa Pohjanmaalta kauas Keski-Aasiaan ja Buharan haaremiin.

Kirja tarjoaa paljon tietoa historiasta, mutta sitä voi lukea kuin seikkailu- tai rakkauskertomusta.

Venäjän sotilaat kaappasivat 1700-luvulla arviolta yli 20 000 suomalaista lasta ja nuorta. Loukola kertoo heidän kohtaloistaan kirjan päähenkilö Liisan, hänen pikkuveljensä Pertun ja naapurin Annan kautta.

Vangiksi joutuneiden nuorten matka alkaa Pohjanmaalta kohti tuntematonta määränpäätä. Loukola kuvaa, millaista elämä oli venäläisessä kaleerilaivassa Suomenlahdella. Pietarista matka jatkuu Nevaa ja Volgaa pitkin ja lopulta karavaanin mukana yhä kauemmas.

– Kävin Keski-Aasiassa Uzbekistanissa tutustumassa kirjani tapahtumapaikkoihin. Ilman sitä matkaa en olisi tavoittanut tunnelmaa ja pystynyt kuvaamaan luontoa, maisemia, valoa ja koko sitä miljöötä. Se oli oikea Aladdinin taikalamppu -maailma.

Liisan kohtalona on päätyä Buharan haaremiin. Loukola kuvaa värikkäästi haaremin elämää sekä naisten ja sukujen välisiä suhteita. Hän on perehtynyt myös ruokakulttuuriin.

Juonittelujen kautta Liisa päätyy hallitsevan kaanin suosioon ja synnyttää hänelle pojan.

R omaania kirjoittaessaan Kirsti Loukola on käyttänyt musiikkia eläytymisen apuna. Päähenkilö Liisallekin musiikki on tärkeä asia, ja tutut virret auttavat häntä jaksamaan raskaalla matkalla.

– Rankin vaihe kirjoittamisessa oli kuvata sitä, miten nuoria kuljetettiin orjuuteen. Jätin kovia kohtauksia kirjasta pois viime hetkellä lukijoiden säästämiseksi.

Kirjailija on myös lukenut nykyajan ihmiskaupan uhreihin liittyviä tutkimuksia. Se on antanut sekä tietopohjaa että auttanut kuvaamaan nuorten tuntemuksia.

– Pohjanmaalta orjiksi kaapattujen nuorten kohtalosta tiedetään vähän. Erään arvion mukaan vuoden kuluttua enää 25 prosenttia kaapatuista oli elossa. Sodassa kaapattuja ei Venäjällä käsitelty todellisina henkilöinä. Osa kastettiin ortodoksiseen uskoon ja he saivat uuden nimen. Vasta silloin heistä tehtiin viralliset kirjaukset.

Vain hyvin harva kaapatuista pääsi palaamaan, mutta he eivät olleet joutuneet valtavan kauas kotiseudultaan. – Suomen käräjäoikeuksien pöytäkirjoissa luetellaan ne kaapatut lapset ja nuoret, jotka olisivat perineet talon. Yhden arvion mukaan noin kolme prosenttia kaapatuista pääsi takaisin kotiin, mutta luku vaihtelee pitäjittäin. Karjala kärsi miehityksestä vielä enemmän kuin Pohjanmaa. Buharan satakieli -kirjassa onkin yhtenä päähenkilönä tulkiksi kaapattu karjalainen Timofei.

Kirjan lopussa on lähdeviitteitä. Yksi tärkeä lähdekirja on Jukka Korpelan kirjoittama Idän orjakauppa keskiajalla — Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (SKS 2014). Lisäksi on lista musiikista, jota lukija voi halutessaan kuunnella.

Buharan satakieli-romaanista on kehitteillä kansainvälinen tv-sarja. Konseptin valmistelu aloitettiin Ylen rahoituksella vuonna 2019.

– Tuottaja Kaiho Republic ja Yle esittelivät ideaa vuosi sitten helmikuussa Berliinissä. Korona keskeytti kansainvälisen rahoituksen etsimisen, Kirsti Loukola kertoo.

Osa tapahtumista voitaisiin kuvata Suomessa, ehkä myös Uzbekistanissa, oikeilla tapahtumapaikoilla ja osa lavasteissa.

Liisan ja Pertun tarina ei lopu Buharan satakieleen. Seuraavaa kirjaa varten on olemassa sata sivua tekstiä.

– Kun flow tulee, henkilöt alkavat elää omaa elämäänsä. Istun sohvalla ja kirjoitan ruutupaperille.

– Tekstin työstäminen sellaiseksi, että lukijan on sitä helppo lukea, vie paljon aikaa, Kirsti Loukola sanoo.

Buharan satakielen on kustantanut Kirkkonummella toimiva pienkustantamo Skripent, joka on erikoistunut historiallisiin romaaneihin.

Buharan satakieli-kirjan esittely on Laaksolahden kirjastossa 17. helmikuuta kello 18. Tilaisuus järjestetään todennäköisesti webinaarina tai striimattuna koronarajoitusten vuoksi.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut