Joka kolmas sote-työntekijä pelännyt työssään koronan takia – Rasitus kasvoi eniten jo valmiiksi kuormittuneilla

Muualla kunta-alalla työskentelevien kuormitus jopa laski, kun sote-alalla nousi.

Korona on saanut kolmanneksen sote-työntekijöistä pelkäämään työssä terveytensä puolesta. Jaana Kautto

Minna Harmaala

Koronavirus on saanut joka kolmannen sote-työntekijän pelkäämään työssään terveytensä puolesta, selviää Työterveyslaitoksen vuosittaisesta Mitä kuuluu? -kyselystä.

Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat (47 prosenttia), sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt (41 prosenttia), laboratoriotyöntekijät (35 prosenttia) sekä lähi- ja perushoitajat (34 prosenttia). 

Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksesta puolestaan selviää, että siinä, missä kunta-alan työntekijöiden työstressi on korona-aikana yleisesti jopa helpottunut kunta-alalla, sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien kuormitus on vain kasvanut.

– Työstressi, eli tilanne, jossa on paljon työpaineita ja vähän työn hallintaa, sekä huoli työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn kasvoivat terveydenhoitajilla ja sairaanhoitajilla, Kunta 10 -tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti toteaa tiedotteessa.

– Hoitoalan työntekijöillä oli eniten eettistä kuormitusta ja palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli ammattiasemittain tarkasteltuna heikointa.

Työmäärän kasvu ja koronan vaikutukset näyttävät Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan rasittavan eniten niitä työntekijöitä, jotka olivat kuormittuneita jo ennen koronaa. Työmäärä kasvoi eniten ylihoitajilla, osastonhoitajilla, sairaanhoitajilla sekä laboratorio- ja röntgenhoitajilla.

Alle 30-vuotiaista vain 27 prosenttia palautuu hyvin.

Tutkimusjohtaja Jaana Laitinen

Kaikista kunta-alan työntekijöistä työstressiä koki viime vuoden tutkimuksessa 23 prosenttia, mutta sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista 38 prosenttia. Kaikkein kuormittuneimpia olivat ne terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka olivat koronapandemian vuoksi siirtyneet toisiin työtehtäviin: 43 prosenttia koki työstressiä ja peräti 64 prosenttia pohti työnantajan vaihtamista.

Kunta 10 -tutkimus tehdään joka toinen vuosi.

Potilastyölle vapautetaan enemmän aikaa: Hus hankkii lisää robotteja rutiinitöihin

Työstä palautumisesta huolehtiminen on Työterveyslaitoksen mukaan tärkeää, koska siten pystytään ehkäisemään kuormituksen kasautumista ja siitä aiheutuvien terveyshaittojen kehittymistä. 

– Vaikka sanotaankin, että kyllä nuorena jaksaa, minua huolestuttaa nuorimpien työntekijöiden tilanne koko aineistossa ja myös näiden neljän koronatilanteen kuormittaman ammattiryhmän sisällä. Nuorimmat palautuvat heikoimmin. Kaikkinensa hyvin työstä palautuvia on liian vähän, sanoo tiedotteessa tutkimusjohtaja Jaana Laitinen.

 – Alle 30-vuotiaista vain 27 prosenttia palautuu hyvin, kun yli 60-vuotiaista 38 prosenttia palautuu hyvin. 

Työmäärän kasvu koronan seurauksena on huonontanut palautumista. Niistä, joiden työmäärä on kasvanut, vain 28 prosenttia kertoo palautuvansa hyvin. Vastaavasti niistä, joiden työmäärä ei ole kasvanut, 46 prosenttia kertoo palautuvansa hyvin.  

Palautumista voidaan Työterveyslaitoksen mukaan edistää työn kuormitustekijöiden vähentämisellä, hyvällä esimiestyöllä ja työn imun vahvistamisella. Lisäksi jokaisen on tärkeää pyrkiä edistämään palautumistaan esimerkiksi tauottamalla työtä ja pitämällä huolta unesta, ruokailuista ja liikunnasta.

Suomessa todettu sata muuntovirustapausta – Alustava tutkimustulos: Uusi virus saattaa olla hieman tappavampi

Peruskoulujen etäopetus on edelleen aivan viimeinen keino – Tällainen on hallituksen uusi kolmiportainen koronatoimintasuunnitelma

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut