Kiistelty kulkukeskus aloittaa Espoossa tiistaina – asiakkaalla edelleen suuri huoli: "Heikennys nykypalveluun"

Kuljetukset: Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen keskus on herättänyt arvostelua.

Anneli Iltanen pelkää kulkukeskuksen heikentävän taksikyyteihin oikeutettujen vammaisten ja vanhusten palvelua. Lähitaksin kuljettaja auttoi Iltasen kotiovelle torstaina. Päivi Tuovinen

Paavo Rantalainen, Katja Riihola

Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisen kulkukeskuksen synnyttäminen on ollut kivuliasta ja kysymyksiä on noussut viime metreillä ennen h-hetkeä, joka on Espoossa ensi tiistaina.

Kulkukeskus välittää Espoossa jatkossa kaikki vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset taksikyydit, joita kaupunki maksaa.

Uusi kyytien välitysjärjestelmä koskettaa isoa joukkoa. Espoossa ja Kauniaisissa palvelun käyttäjiä on noin 6 000 ja Kirkkonummella vajaa 1 000.

Tällä hetkellä kyytien välityksen hoitaa Lähitaksi. Kirkkonummella nykykäytäntö jatkuu, kunnes kunta on tehnyt päätöksiä.

Kulkukeskusta on valmisteltu muutama vuosi. Kunnat päättivät toissa vuonna yhteisistä toimintaohjeista, joissa määritellään ehdot, joilla ajoja tilataan ja käytetään. Ne ovat lähes samat kuin nyt voimassa olevat.

Kulkukeskuksen toiminnan piti alkaa jo viime vuonna, mutta kilpailutuksessa tuli mutka matkaa. Kuntien hanke on ollut kokonaan Espoon kaupungin hoidossa. Kaupunki kilpailutti operaattorin ja valitsi kyytien välittäjäksi FCG Smart Transportation Oy:n.

Huoli on ymmärrettävää.

Päätöksestä valitettiin, minkä jälkeen Espoo teki väliaikaisen sopimuksen FCG:n kanssa. Valitusprosessi on oikeudessa kesken.

Aloituksen lähestyessä vammaisjärjestöjen, taksiautoilijoiden ja sitä myöten kuntapoliitikoiden äänenpainot ovat koventuneet kulkukeskuksesta.

Espoon kaupungin logistiikkajohtaja Kari Sirviöltä tulee ymmärrystä huoleen, mutta hän ei hetkeäkään epäile, etteikö uusi järjestelmä toimisi.

– Monilla asiakkailla on pelkoja, koska useilla heistä tuttu vakituinen taksikuljettaja vaihtuu. Huoli on ymmärrettävää, Sirviö sanoo.

Keskusteluissa sama seikka nousee usein esille. Miten esimerkiksi näkövammainen selviää, jos kuljettaja ei ole tuttu?

Asiakkaat voivat jatkossakin saada vakiotaksin, jolta kyydin saa tilata suoraan. Tässä suhteessa mikään ei muutu. Sen, kuka saa käyttää samaa tuttua taksia, päättää kotikunta, kuten tähänkin saakka.

Monet asiakkaat joutuvat kuitenkin vaihtamaan vakiotaksia, jos entinen taksiyrittäjä tai yritys ei ole uuden järjestelmän sopimuskumppani.

Anneli Iltanen on yksi kulkukeskuksen tulevista asiakkaista. Päivi Tuovinen

Taksiyritykset kilpailutettiin viime vuonna. Kulkukeskuksesta ja sen aloituksesta on tullut taksiyrittäjiltä paljon kitkerää palautetta.

Sekin on Sirviön mukaan ymmärrettävää.

– Korona on vähentänyt yksityisiä ja firmojen ajoja. Yhteiskunnan korvaamat matkat ovat takseille erityisen tärkeitä.

Kritiikkiä on esitetty monista yksityiskohdista kuljetusten ehdoissa.

Esimeriksi on nostettu pysähdysaika ja kuljettajien osallistuminen asiakkaan auttamiseen. Kummassakaan asiassa ei ole ehdoissa muutoksia entisiin.

Toimintaohjeessa on jatkossakin korkeintaan 10 minuutin pysähdysaika. Jos se venyy pidemmäksi, on kyseessä uusi kyyti.

Kuljetuspalvelumatka sisältää tarvittaessa asiakkaan ja hänen tavaroidensa avustamisen sisätiloista autoon ja autosta kohteeseen. Jos muuta apua tarvitaan, mukaan kyytiin voi ottaa maksutta oman avustajan tai oman henkilökohtaisen avustajan.

Myös kyytien yhdistämisestä on kysytty paljon. Samalle kyydille voidaan ottaa useampi asiakas, mutta yhteiskyyti on vapaaehtoinen.

Länsi-Uudellamaalla on kulkukeskuksen ajoissa arkisin 47 päiväautoa, jotka ovat esteettömiä. Sopimuksilla on lisäksi varattu yli 600 autoa, jotka ovat käytössä aina, myös öisin. Kulkukeskus on auki 24/7.

Anneli Iltanen on sokea ja käyttää apunaan opaskoiraa. Taksikyydit ovat hänelle tärkeitä. Päivi Tuovinen

Osaa asiakkaista uusi kulkukeskus huolettaa.

Kyyteihin oikeutettu yli 80-vuotias espoolaisrouva kertoo saaneensa kulkukeskukselta asiasta kirjeen ohjeineen, mutta on tästä huolimatta ymmällään. Hän ei halua puhua huolistaan nimellään.

– Ohjeistus on epäselvä. En ymmärtänyt auttavatko kuljettajat vaiko eivät. Aiemmin kuljettajat ovat auttaneet kauppakassien kanssa ja vieneet oven eteen. Olemme riippuvaisia kuljettajista, hän muistuttaa.

Rollaattorin avulla kävelevä rouva kertoo tarvitsevansa autokyytiä muun muassa apteekissa ja kaupassa käymiseen.

Hän toivoo kuljettajilta suomen kielen taitoa ja toiminta-alueen tuntemusta.

– Tuntuu, että asiat on tehty aiempaa monimutkaisemmiksi. Ketkä tästä hyötyvät, hän kysyy.

Sokean Anneli Iltasen mukaan kuljetuspalveluun oikeutettujen ikäihmisten ja vammaisten elämä vaikeutuu, kun Länsi-Uudenmaan kulkukeskus aloittaa toimintansa.

– Asiakkaan näkökulmasta heikennys nykypalveluun, hän summaa.

Iltanen on aktiivinen järjestötoimija näkövammaisyhdistyksessä ja kertoo olleensa myös yksi kulkukeskuksen kehittäjäasiakkaista.

Iltasen mukaan yksi suurimmista heikennyksistä nykypalveluun on kyydin saapumisen hidastuminen.

Hän kertoo saaneensa tähän saakka auton tarvittaessa ovelleen noin kymmenessä minuutissa.

Länsi-Uudenmaan kulkukeskus lupaa kuljetuksen viimeistään tunnin päästä tilauksesta.

Tämä johtuu siitä, että kuljetuspalveluiden kerrotaan korvaavan julkista liikennettä ei yksityisautoilua.

– Jos kyydin tulon aikaikkuna on noin iso, voi olla, ettei kyydille enää olekaan tarvetta. Jos kyydin sitten haluaisi peruuttaa, asiakasta rangaistaan ja matka veloitetaan, Anneli Iltanen kertoo.

Tarkka nouto- tai saapumisaika on varmistettavissa tilaamalla kuljetus ennakkoon.

Tilaus on tehtävä kuitenkin yli 60 minuuttia ennen toivottua noutoaikaa.

Kritiikkiä saa myös välipysähdyksen keston enimmäisaika, kymmenen minuuttia.

– Kuljettajalla ei ole velvollisuutta avustaa asiakasta asioinnissa, ja jos pysähdys kestää kauemmin, peritään toinen matka. Minulla pitäisi olla mukana avustaja, jotta saisin esimerkiksi paketin noudettua automaatista, Iltanen muistuttaa.

Kulkukeskuksen niin sanotut päiväautot ovat esteettömiä, mutta Iltanen kertoo itse nousevansa mieluummin tavalliseen henkilöautoon.

– Ne (esteettömät autot) ovat esteettömiä vain pyörätuoliasiakkaille ja esimerkiksi näkövammaisille kaikkea muuta. Pelottaa kompuroida niiden isojen autojen kapeissa portaissa.

Espoossa pilotoidaan kulkukeskus-opasteita, joiden luo asiakas jätetään ja josta noudetaan. Opasteilla pyritään helpottamaan sitä, että kuljettaja ja asiakas löytävät toisensa esimerkiksi kauppakeskuksen luona.

Opaste sijaitsee esimerkiksi kauppakeskus Sellossa noin sadan metrin päästä ovelta, Anneli Iltanen päivittelee.

Hän pelkää kuljetuspalvelun asiakkaiden myös jäävän kakkosiksi sopimusautojen kyydittävinä.

Sopimusautot ajavat kuljetukset, joita päiväautot eivät ehdi ajamaan sekä viikonlopun, arkipyhien ja yöaikojen kuljetukset.

– He tulevat mieluummin ottamaan niin sanotun paremman pokan kuin avustettavan vanhuksen tai vammaisen, Iltanen ennustaa.

Kuljetuspalvelu voidaan myöntää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella.

Matkoja myönnetään vapaa-aikaan ja asiointiin sekä opiskeluun ja työssäkäyntiin.

Lue myös:

”Vedetään matto jalkojen alta” – kuljetuspalvelun uudistukset suututtivat vammaiset Espoossa

Espoo puolustaa vammaisjärjestöjen arvostelemaa kuljetuspalvelun uudistusta – "Tarkoitettu korvaamaan julkista liikennettä, ei yksityisautoilua"

Muokattu 1.2.2021 klo 10.05: korjattu päiväautojen määrää. Autoja on 47 Länsi-Uudellamaalla, ei Espoossa, kuten jutussa aiemmin oli.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut