Talojen purkaminen on hyvä vaihtoehto, jos korjausvelkaa on paljon ja sijainti on hyvä, sanoo kiinteistökehittäjä – "Espoossa olisi monia kohteita”

Metsätontunkujan talot on rakennettu pääosin 70-luvulla. Johanna Erjonsalo
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Purkava täydennysrakentaminen tulee lähivuosina yleistymään pääkaupunkiseudulla, arvioivat kiinteistökehitysyhtiö Kulmakiven Marianne Kaunio ja Kim Bono. Yhtiö on mukana myös Metsätontunkujan taloyhtiöiden kehityshankkeessa.

– Juridisesti prosessi on edelleen monimutkainen, mutta ei kuitenkaan enää niin haastava kuin ennen lakimuutosta, jolloin tarvittiin kaikkien osakkaiden suostumus. Espoossa ja Helsingissä on monia kohteita, joissa purkava täydennysrakentaminen olisi järkevämpi vaihtoehto kuin massiivinen remontti, Bono sanoo.

Kaunio huomauttaa, että myös kaupunkikehityksen kannalta on oleellista tiivistää asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

– Helsingin seutu houkuttelee uusia asukkaita. Kun asutusta tiivistetään jo rakennetuissa ympäristöissä, luodaan vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja säästetään luontoa siellä missä sitä vielä kaupunkialueilla on, Kaunio toteaa.

Purkava täydennysrakentaminen on Kaunion ja Bonon mukaan varteenotettava vaihtoehto silloin, kun taloyhtiön tontti on riittävän väljästi rakennettu, sijainti on keskeinen ja korjausvelkaa on paljon.

– Jos tiedossa on, että tällaisessa taloyhtiössä on tulossa isoja remontteja, purkavan täydennysrakentamisen vaihtoehto kannattaa selvittää. Jos taloyhtiö on syrjemmässä, eikä tämän vuoksi tehokkuutta voida riittävästi nostaa, se ei enää kannata taloudellisesti, Kaunio arvioi.

Jos kohde on riittävän iso, se mahdollistaa Kaunion mukaan myös energiataloudellisesti kestävän ratkaisun. Esimerkiksi Metsätontunkujalle on tavoitteena maalämpöratkaisu, joka perustuisi keskisyviin, noin kahteen kilometriin ulottuviin energiakaivoihin.

Jotta yhtälöstä saadaan kaikille osapuolille kannattava, rakennusoikeutta tarvitaan moninkertaisesti.

Metsätontunkujan taloyhtiöiden tapauksessa rakennusoikeus noin viisinkertaistuisi. Rakennusoikeutta Metsätontunkujalla on Bonon mukaan nyt noin 12 000 kerrosneliötä, ja kaavamuutoksella tavoitellaan noin 60 000 kerrosneliötä. Lopullisesti tämä ratkeaa kuitenkin kaavoitusprosessissa.

– Jos asukas myy asuntonsa purettavaksi, siitä on saatava enemmän kuin jos sen myisi normaalisti asuinkäyttöön, Bono sanoo.

– Myyminen purettavaksi voi olla vaihtoehto massiiviselle peruskorjaukselle, johon tavallisella palkansaajalla tai eläkeläisellä ei välttämättä ole edes varaa, Kaunio sanoo.

Niittykummun kaupunkikuvaan hanke tarkoittaa isoa muutosta.

– Tavoitteena on samantyyppinen mittakaava kuin Jousenpuistossa Koivu-Mankkaantien toisella puolella. Korkeampi rakentaminen sijoittuisi metroaseman puolelle, pientaloja kohti mennessä kerrosluvut laskisivat matalammiksi, Kaunio selvittää.

Metsätontunkujan hanke etenee kaavaprosessissa normaaliin tapaan. Alueen asukkaat voivat ottaa kantaa suunnitelmiin, kun ne tulevat nähtäville.

Lue myös: Neljä taloyhtiötä ryhtyi poikkeukselliseen hankkeeseen Espoossa: metroasemaa vastapäätä sijaitsevat 70-luvun pienkerrostalot puretaan, tilalle haetaan moninkertaisesti rakennusoikeutta

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut