Kodit: Neljä taloyhtiötä aloitti poikkeuksellisen hankkeen Niittykummussa.
Mitä tehdä taloyhtiölle, jonka korjausvelka on kasvanut kipurajoille, mutta sijainti on keskeinen?
Tätä on pohdittu Niittykummun Metsätontunkujalla, Urheilupuiston metroasemaa vastapäätä sijaitsevissa neljässä taloyhtiössä. Pääosin 70-luvulla rakennettujen talojen peruskorjaukset ovat tekemättä. Yhteensä 160 asuntoa sijoittuvat 15 kaksikerroksiseen kerrostaloon. Tontti on väljästi rakennettu ja metroasemaa vastapäätä sijaitsee iso parkkipaikka.
– Kovin väljää ja matalaa kivenheiton päässä metrosta, muistaa arkkitehti Marianne Kaunio ajatelleensa ohi ajaessaan.
Kiinteistökehitysyhtiö Kulmakivessä työskentelevä Kaunio otti havaintonsa jälkeen yhteyttä Metsätontunkujan taloyhtiöihin. Kulmakivi etsii purkavaan täydennysrakentamiseen soveltuvia kohteita, jotka ovat riittävän isoja ja joiden sijainti on keskeinen.
Yhteydenotto osui hyvään hetkeen, sillä Metsätontunkujan taloyhtiöissä asiaa oli jo ehditty pohtia. Taloyhtiöitä odottivat isot peruskorjaukset ja teknisiä haasteita riitti.
Uskon, että kaikki osakkaat lähtevät lopulta mukaan”.
Ilkka Kauhanen
– Korjausvelka nousisi taloyhtiöstä riippuen noin 2 500 euroon neliötä kohden. Isoja peruskorjauksia ei ole tehty, joten edessä olisivat muun muassa talojen alapohjien tiivistyskorjaukset sekä putki- ja julkisivuremontit, selvittää taloyhtiöitä edustava Otto Teinonen.
Ison korjausvelan edessä taloyhtiöissä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja.
Parhaaksi todettiin lopulta purkava täydennysrakentaminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset rakennukset puretaan ja tonteille haetaan asemakaavamuutoksella huomattavasti lisää rakennusoikeutta.
Kun kaava on saanut lainvoiman, tontit rakennusoikeuksineen myydään rakennusyhtiöille.
– Taloudellisesti tavoite on, että osakkaat pääsevät myyntituotolla muuttamaan vastaavan tasoiseen, remontoituun asuntoon. Jos emme uskoisi, että tavoite täyttyy, emme lähtisi projektiin, Teinonen sanoo.
Kokoluokaltaan Metsätontunkujan projekti on Marianne Kaunion mukaan merkittävä.
– Vastaavia hankkeita, joissa taloyhtiöt ovat pääkaupunkiseudulla valinneet purkavan uusrakentamisvaihtoehdon, ei tässä mittakaavassa montaa löydy, hän sanoo.
Taloyhtiöissä asiaa ryhtyivät viemään eteenpäin hallitusaktiivit. Käänteentekeväksi muodostui vuoden 2019 lakimuutos, jonka myötä taloyhtiöissä ei enää tarvita 100 prosentin suostumusta purkavaan täydennysrakentamiseen.
– Toki tavoite on, että pääsemme 100 prosenttiin. Taloudelliset reunaehdot ja korjausvelan suuruus ovat sellaiset, että uskon, että kaikki osakkaat lähtevät lopulta mukaan, taloyhtiöitä edustava Ilkka Kauhanen sanoo.
Ensimmäinen askel otettiin loppuvuodesta, kun kaikissa neljässä taloyhtiössä päätettiin edetä purkavan vaihtoehdon pohjalta.
– Muutamia yksittäisiä osakkaita vielä on, jotka eivät puolla hanketta. Meillä on paljon asukkaita, jotka ovat asuneet tässä alusta saakka tai hyvin pitkään, sanoo taloyhtiöitä edustava Tuija Ohranen.
Metsätontunkujan kaavoitusprosessi on nyt käynnistymässä. Asukkailla on Ohrasen mukaan tiedossa, että muutto on edessä.
– Tavoitteena on, että asukkailla on rahat taskussa ennen kuin Metsätontunkujalta muutetaan. Siihen menee kuitenkin vielä aikaa, Kauhanen sanoo.
Lue myös: