Mistä löytää väkeä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin? Suomessa on edessä vaikeat vuodet, sillä THL:n tuoreessa tiedotteessa kerrotaan, että vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee nyt asteittain; tämän vuoden alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Ensi vuoden alusta se on vähintään 0,6 ja lopulta huhtikuun alusta 2023 mitoituksen tulee olla 0,7 työntekijää asukasta kohden. Henkilöstömitoituksen taustalla on vanhuspalvelulain uudistus.
Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.
– Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.
Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä ensi vuonna, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.
– Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä, Kehusmaa jatkaa.
THL:n tuoreen Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti henkilöstön lakisääteisen mitoituksen, kuusi prosenttia ei yltänyt minimiin, kun tutkimukseen viime marraskuussa kerättiin tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.
Rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä. Mitoituslaskentaan kuuluivat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt.
Tutkimuksen perusteella yksiköihin on henkilöstömitoituksen nostamiseen liittyvän siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1 120, kerrotaan tiedotteessa.
Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.
– Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo tiedotteessa.
THL julkaisi henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella. Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista. Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön.
Tietojen kattavuus on THL:n mukaan hyvä, marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä.
