Rakentaminen: Maxbuildin konkurssi ei vaikuta Tapiolan Feeniksiin.
Maxbuild Uudistuotanto oy ja Maxbuild Korjausrakentaminen oy menivät tammikuussa konkurssiin.
Konkurssit eivät vaikuta Tapiolaan rakennettavaan Feenixiin.
Maxbuild-konsernin toimitusjohtaja Kristo Herold kertoi äskettäin Rakennuslehdessä, että yritys on viimeisen viiden kuukauden aikana tarjonnut korjausrakentamisen osalta noin 120 miljoonan euron edestä urakoita, mutta yhtään ei saatu.
– Korjausrakentamisessa tuli keväällä täysi pysähdys, koska tarjouspyynnöt olivat harvassa. Syksyllä pyyntöjä tuli, ja valitsimme meille sopivimmat, Herold sanoo Länsiväylälle.
Yritys teki tarjouksia pääkaupunkiseudulla sijaitsevista korjausrakentamiskohteista, kuten kouluista, päiväkodeista, vuokrataloyhtiöistä ja asunto-osakeyhtiöistä.
– Emme menestyneet tarjouskilpailuissa, koska kilpailijoiden tarjoukset olivat 10 miljoonan euron urakoissa noin miljoona euroa halvempia kuin meidän. Se on epätervettä, Herold toteaa.
Tähän tultiin Kristo Heroldin mukaan siksi, että korona aiheutti markkinoilla jonkinlaisen hysterian. Rakennusliikkeet joutuivat täyttämään tilauskirjansa hyvin edullisilla tarjouksilla. Tarjoushintojen lasku koskee Heroldin mukaan sekä korjaus että uudisrakentamista.
– Isoissa urakoissa kate on noin 10 prosenttia ja tarjoushinnat ovat laskeneet 7–8 prosenttia. Kaikki tiedostavat, että hinnoittelun kehitys on epätervettä, koska liiketoiminnan pitää tuottaa voittoa. Tämä tilanne kostautuu 1–1,5 vuoden kuluttua.
Tavoitteena oli nostaa korjausrakentamisen roolia Maxbuild-konsernissa.
– Jätimme tarjouksia myös uudistuotannosta, ja osa näistä tarjouksista oli kytketty korjausrakentamiseen.
Konsernin kaksi muuta yhtiötä, emoyhtiö Maxbuild oy sekä Maxbuild Talotekniikka oy jatkavat toimintaansa.
– Talotekniikassa jatkavat hyvät ammattilaisemme. Haluamme jatkossakin käyttää korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen liittyvää osaamistamme. Meille on kertynyt osaamista sekä konsultoinnista että projektinjohdosta, niin hyvässä kuin pahassakin, Kristo Herold toteaa.
Viime vuonna tapahtunut muutos on selkeä. Rakennusteollisuuden talonrakentamisen tarjoushintaindeksin pisteluku on ollut vuoden 2019 kesäkuussa 183,1. Siitä alkoi nousu, joka jatkui vuoden 2020 tammikuuhun asti. Tällöin pisteluku oli 198,5. Tämän jälkeen alkoi lasku, joka jatkui vuoden 2020 loppuun. Pisteluku oli laskenut 183,2:aan.
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan viime vuosi oli rakennusalalla monin tavoin hyvin poikkeuksellinen, mutta ala pärjäsi kuitenkin paremmin kuin moni muu toimiala ja paremmin kuin keväällä ennustettiin.
– Epävarmuus oli suurinta toimitilarakentamisen puolella, koska etätyön tekeminen on suuri muutos. Otimme yhdessä keväässä viiden vuoden digiloikan.
Alalla mietitään nyt tosi tarkkaan, millaisia toimitiloja tulevaisuudessa tarvitaan, koska työn tekemisen tavat muuttuvat osin pysyvästi.
Myös liiketilarakentamista vaivasi epävarmuus.
Asuntorakentamisessa suhdanne on Vihmon mukaan ollut hiipuva pitkään, ja aloitukset menivät keväällä jäihin. Vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen ennustettiin kovaa koronakolausta.
– Koronakriisi aiheutti kuitenkin sen, että ihmisten katseet kääntyivät kotiin. Asunnonostoaikeet ja remonttiaikeet eivät pudonneet kertaakaan viime vuonna, Jouni Vihmo huomauttaa.
Alueelliset erot rakentamisessa ovat suuret. Espoossa rakennetaan paljon, mutta toisaalta Suomessa on alueita, joilla ei rakenneta mitään kymmeneen vuoteen.