Lähes puolella ravintola-alan työntekijöistä on toimeentulo heikentynyt merkittävästi koronakriisin takia. He ovat joutuneet tinkimään jopa ruoasta.
Palvelualojen ammattiliitto (PAM) toisti maaliskuun alussa kyselynsä majoitus- ja ravitsemisalalla työskenteleville jäsenilleen.
Edellinen kysely tehtiin viime elokuussa, jolloin vastaajista 39 prosenttia kertoi toimeentulonsa heikentyneen merkittävästi koronakriisin aikana. Nyt puolisen vuotta myöhemmin heidän osuutensa on noussut 48 prosenttiin.
Vuoden aikana yhä useampi on joutunut kohtaamaan omassa taloudessaan koronasta heidän työskentelyalalleen aiheutuneet vaikeudet. Kriisi on syventynyt, PAM toteaa.
– Kyselyn tulokset osoittavat, miten tavattoman raskas vuosi on ollut majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöille. Koronapandemia ei todellakaan ole kohdellut eri alojen työntekijöitä tasa-arvoisesti. Suurella osalla suomalaisista koronaepidemia ei ole vaikuttanut millään tavalla toimeentuloon, mutta osalta se on vienyt lähes kaiken, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
Yli puolet vastanneista kertoo joutuneensa koronakriisin seurauksena tinkimään ruoan määrästä tai laadusta. Elokuuta enemmän on tingitty esimerkiksi terveydenhoidosta.
Säästöjä on käytetty ja omaisuutta myyty. Myös pikavippien käyttö ja toimeentulotuen hakeminen ovat lisääntyneet.
Isoimmissa kaupungeissa asuvilla toimeentulon heikentyminen näyttää PAMin mukaan olevan hieman yleisempää ja vakavampaa kuin muilla paikkakunnilla.
PAMin kyselyyn tuli avovastauksia poikkeuksellisen paljon. Niissä kerrotaan paljon siitä, että säästöt on nyt käytetty. Monella on kuitenkin edessään taas lomautus.
Melkein kolme neljästä nyt työssä olevasta eli 73 prosenttia kertoi olleensa lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen.
Vastaushetkellä vajaa puolet oli lomautettuna tai työttömänä. Työssä olevista taas puolet kertoi olevansa lomautusuhan alaisena.
Viime keväisen totaalisulkemisen jälkeen ravintoloihin on koko ajan kohdistunut erilaisia rajoitustoimia, PAM toteaa. Ne ovat vaikuttaneet niidenkin työntekijöiden tuloihin, joilla on ollut töitä. Se taas saattaa vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa.
– Tilanne ei ole missään vaiheessa normalisoitunut. Tunteja on ollut vähemmän ja niistä saadut tulot ovat normaalia pienempiä, sillä alan työntekijöiden tuloissa työaikalisillä on merkittävä rooli. Jos ansiopäiväraha määritellään nyt uudelleen, se on tämän vuoksi viime keväistä pienempi, Rönni-Sällinen sanoo.
Koronapandemia vaatii toimia, mutta Rönni-Sällisen mukaan ei voida olettaa, että vain muutaman toimialan työntekijät joutuvat näiden toimien maksumiehiksi.
Vuosi sitten työttömyysturvaan tehtiin useita väliaikaisia muutoksia. Esimerkiksi viiden päivän omavastuuaikaa ei noudatettu, vaan pandemian vuoksi lomautetut saivat ensimmäisestä päivästä lähtien työttömyysturvaa. Samoin koronaepidemian vuoksi ansioturvan enimmäispäivät eivät kuluneet. Väliaikaiset muutokset päättyivät vuoden vaihteessa.
– Näiden väliaikaisten muutosten käyttöönotto olisi vähäisintä, mitä valtiovalta nyt voisi tehdä pienipalkkaisten ravintola-alan työntekijöiden hyväksi, Rönni-Sällinen sanoo.
PAMin kysely lähetettiin majoitus- ja ravitsemisalalla työskenteleville 24 271 jäsenelle. Siihen vastasi 3 089 jäsentä.