Näin espoolaislapset harrastavat koronarajoitusten keskellä: Ulko-ovella jonotetaan, sisään mennään luistimet jalassa – "Pääasia, että pääsevät jäälle"

Harrastus: Treeneissä on tiukat rajoitukset. Vanhemmat eivät pääse halleihin sisälle.

Koronarajoitusten vuoksi jäähallille tullaan varusteet päällä ja luistintenkin pitää olla jo jalassa, koska pukuhuoneita ei saa käyttää. Päivi Tuovinen
Sirpa Repo

Sirpa Repo

Koronan aiheuttamat rajoitukset näkyvät ja tuntuvat myös Ripatin perheen arjessa. Perheen lapset harrastavat jääurheilua.

– Kahden kuukauden tauko, joka alkoi joulukuun alussa, tuntui pitkältä. Harrastusten jatkamista todella odotettiin. Olen kiitollinen, että harjoitukset alkoivat taas helmikuun alussa, Pauliina Ripatti kertoo.

– Ehdot ja säännöt, joiden mukaan toimitaan, ovat tiukat. Pääasia on kuitenkin se, että lapset pääsevät jäälle.

Anna Ripatti kuuluu Kiekko-Espoon 2014-syntyneiden ringettejoukkueeseen ja Paavo Ripatti 2012-syntyneiden jääkiekkojoukkueeseen.

– Molemmat tulee viedä hallille täysissä varusteissa, koska pukuhuoneita ei saa käyttää. Luistintenkin pitää olla jalassa. Joukkueille annetaan tietty aika kokoontua hallin ulko-oven lähelle, josta heidät haetaan sisälle. Me vanhemmat emme sinne pääse.

Vuonna 2014-syntyneet tytöt odottelevat jäähalliin pääsyä kaikki varusteet päällä. Päivi Tuovinen

Pääasia on, että lapset pääsevät jäälle.

Syksyllä Ripatin perheessä pyöri melkoinen kuskausrumba. Paavolla oli viikossa kolmet treenit ja Annalla kahdet. Äiti Pauliina aloitti ringeten kerran viikossa Aidot Ladyt -joukkueessa.

– Meidän perheestä jäi joulukuun alusta pois 10 tuntia jääharjoittelua. Kun harjoituksiin ei ollut kuskaamisia, arki rauhoittui. Se oli hetken mukavaa, kun aikaa jäi esimerkiksi ulkoiluun.

Ripatti sanoo, että aika pian lapset halusivat kuitenkin jäädä tabletin pariin eikä lähteä vanhemman kanssa liikkumaan ulos.

– Huomasin joukkueen, joukkuekaverien ja valmentajien tärkeyden lapsille. Vaikka ringettejoukkueelle kehitettiin yhteistä tekemistä esimerkiksi pulkkamäessä ja pojan joukkuelaisia kokoontui ulkojäille, ei se vastannut joukkueen tuomaa sosiaalista puolta.

Ripatti kiittelee seuran hoitaneen tiedotusta hyvin. Lisäksi kummankin lapsen joukkueella on oma Whats-app-ryhmä, joka pitää vanhempia ajan tasalla.

Jäällä saa olla yhtä aikaa vain osa joukkueesta. Sen vuoksi jääajat joudutaan jakamaan useamman treeniryhmän kesken kunkin joukkueen sisällä. Sen vuoksi Paavon treenimäärä väheni kahteen kertaan viikossa.

Vuonna 2014-syntyneiden ringettejoukkue on jaettu pienryhmiin, jotka harjoittelevat kentän eri osissa. Päivi Tuovinen

Kiekko-Espoon U20-joukkueessa kiekkoilevalla Eemeli Koskenvuolla ei ollut yhtään harjoitusta viime viikolla. Tällä viikolla hän pääsee jäälle kolme tai neljä kertaa.

– Joukkueen toimintaa ei ollut kahteen kuukauteen. Helmikuusta olemme päässeet harjoittelemaan pienryhmissä. Siinä ei voi treenata esimerkiksi viisi vastaan viisi peliä, Koskenvuo sanoo.

Hän kertoo, että valitsevana poikkeusaikana treenataan niitä asioita, joihin ei muulloin ole aikaa. Taitotreenien toistoihin on nyt hyvin mahdollisuuksia.

Koskenvuo on pitänyt kuntoaan ja taitojaan yllä käymällä kuntosalilla, ulkojäillä ja Hockey Base -harjoituskeskuksessa.

Hän on voinut valmistautua kirjoituksiin paremmin, koska kouluhommiin on jäänyt enemmän aikaa.

Vuonna 2014-syntyneiden ringettejoukkue on jaettu pienryhmiin, jotka harjoittelevat kentän eri osissa. Arkisto/Päivi Tuovinen

U15–U20-ikäluokkien Kiekko-Espoon edustuskiekon valmennuspäällikkö Eemeli Mäkinen laskee U20-joukkueen olleen syyskuusta lähtien pois jäältä 13 viikkoa. Vaikka se on tullut pätkissä, jättää tämä hänen mukaansa arpia pelaajien kehityskaareen.

– Avi ei ole tulkinnut pääkaupunkiseudulla U20-sarjaa ammatinharjoittamissarjaksi kuten esimerkiksi Satakunnassa. Siellä on saanut treenata ja pelata koko ajan. Tilanne on epätasa-arvoinen eri puolilla maata, Mäkinen tuskailee.

– Meillä U16-, U18- ja U20-joukkueet eivät ole pelanneet marraskuun lopun jälkeen.

Koronarajoitusten vuoksi jäähallille tullaan varusteet päällä ja luistintenkin pitää olla jo jalassa, koska pukuhuoneita ei saa käyttää. Päivi Tuovinen

Jääkiekon lajipäällikkö Lennu Kämppi on kovin huolestunut siitä, miten rajoitukset vaikuttavat lasten liikuntaan. Hän muistuttaa, että jos ei löydä lapsena liikuntaa, sitä on vaikea löytää myöhemmin. Se näkyy koko loppuelämän ajan.

– Miten yläkoululaiset jaksavat, kun ovat etäkoulussa ja harrastaminen on tauolla. Heiltä puuttuvat sosiaaliset kontaktit.

Seurassa rajoitukset ovat näkyneet rajusti kiekko- ja ringettekouluissa. Niissä on noin 40 prosenttia eli noin 200 lasta vähemmän kuin vuosi sitten.

Kämppi sanoo, että tulevaisuudessa tämä saattaa näkyä menetettyinä ikäluokkina.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut