Perusterveiden mahdollista koronarokotusjärjestystä pohditaan kevään aikana, kertoo Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Krarin puheenjohtaja Ville Peltola.
– Kysymys on rokotusjärjestyksen täsmentämisestä, hyväksyttyä järjestystä ei ole tarkoitus muuttaa. Mutta siellä alle 70-vuotiaan riskiryhmäluokkiin kuulumattoman väestön kohdalla voi olla tarvetta tarkennuksiin, jos rokotteiden saatavuus on edelleen niukkaa, Peltola kertoo sähköpostitse.
Rokotusjärjestystä ohjaa valtioneuvoston asetus. Se perustuu lääketieteelliseen riskinarvioon, jonka on tehnyt Krar.
Rokotusjärjestykseen on pohdittu muutoksia Peltolan mukaan muun muassa ammattiryhmien perusteella.
– Samoin kuin muita perusteita perusterveiden alle 70-vuotiaiden rokotuksissa. Muita mahdollisia perusteita ovat muun muassa ikäryhmät vakavan taudin riskin perusteella (alle 70-vuotiaillakin on ikään liittyvää riskiä), ikäryhmät tartuntojen määrän perusteella, muut terveyteen liittyvät tekijät kuten ylipaino ja alueelliset epidemiologiset perusteet, Peltola sanoo sähköpostitse.
Ylilääkäri Tuija Leino THL:stä sanoo sähköpostitse, että ammattiryhmittäin rokottamista "varmasti vielä pohditaan". Hän huomauttaa kuitenkin, että ammattien väliset erot tartuntojen ilmaantuvuudessa eivät tilastojen mukaan ole kovin suuria.
– Alueelliset erot sen sijaan ovat merkittäviä.
Rokotusjärjestyksestä on viime viikkoina puhuttu paljon. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti jo helmikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että perusterveiden rokotuksia pitäisi painottaa alueille, joilla asutaan tiiviisti ja joilta ihmiset kulkevat rajojen yli. Saman ajatuksen esitti viime perjantaina Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.
– Pitää tarkastella, missä on haavoittuvampi väki ja pysyvästi korkeampi ilmaantuvuus, Tuominen sanoi Husin koronainfossa.
Tuomisen mukaan näitä alueita ovat Uudellamaalla radan varsi ja Itä-Helsinki. Näillä alueilla asuu paljon maahanmuuttajia, jotka ovat sekä tartunnoissa että sairaalahoidossa yliedustettuina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek on sanonut ainakin HS:n ja Ylen haastatteluissa, että rokotusjärjestystä voidaan pohtia sen jälkeen kun riskiryhmät on rokotettu.
Tällä hetkellä rokotusvuorot jaetaan iän ja riskiryhmiin kuulumisen perusteella.
Riskiryhmään kuuluminen on hämmentänyt esimerkiksi astmaatikkoja pitkin vuotta, kerrotaan Allergia-, iho- ja astmaliitosta. Viime aikoina kyselyitä on tullut lähinnä siitä, kuuluuko riskiryhmään 1 vai 2. Osa astmaatikoista kuuluu ykköseen ja osa kakkoseen, riippuen hoitotasapainosta. Tietoa on monen ollut vaikea löytää.
Ville Peltolan mukaan Krariin tulee riskiryhmäläisiltä kysymyksiä erityisesti siitä, milloin rokotukseen pääsee.
– Tämä riippuu ennen kaikkea saatavien rokotteiden määrästä.
THL kehottaa seuraamaan kotikunnan viestintää aiheesta, koska kunnat järjestävät rokotukset.
Riskiryhmiin kuuluu THL:n laskelmien mukaan merkittävä osa suomalaisista, 910 000 ihmistä.
– Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, sillä olemme pystyneet mm. sairaaladiagnooseihin perustuen arvioimaan kutakin sairautta sairastavien määriä tai sellaisten henkilöiden määriä, mutta ryhmät menevät jonkin verran päällekkäin eli henkilöllä voi olla monta sairautta ja riskiryhmissä hänet siksi lasketaan ehkä monta kertaa. Listan ensimmäiseen ryhmään kuuluu noin 280 000 ihmistä ja toiseen ryhmään noin 630 000 ihmistä, kertoo Tuija Leino.
– Sairauslista perustuu koronavirusinfektioon liittyvään sairaalahoidon, tehohoidon ja kuoleman riskiin suomalaisessa väestössä eri sairauksien mukaan. Lisäksi on tarkasteltu ulkomaisia tutkimuksia sairauksiin liittyvästä riskistä ja (Maailman terveysjärjestö) WHO:n, (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen) ECDC:n ja eri maiden priorisointisuosituksia, kertoo Ville Peltola.
Parhaillaan rokotusvuorossa ovat ikäihmiset ja riskiryhmään 1 kuuluvat alle 70-vuotiaat. Seuraavaksi vuoroon tulevat riskiryhmään 2 kuuluvat. Näihin ryhmiin ei ole tehty muutoksia sen jälkeen kun valtioneuvoston asetus on hyväksytty.
– Joitakin lisäselvityksiä tehtiin heti muutamana päivänä riskiryhmien julkaisun jälkeen helmikuun alkupäivinä. Esimerkiksi millaiset syöpähoidot vaikuttavat immuunipuolustukseen, ja siten lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä ja mitkä hoidot taas eivät lisää riskiä, kertoo Tuija Leino.
Riskiryhmään 1 kuuluvat ihmiset, joilla on jokin seuraavista sairauksista tai tiloista: elinsiirto tai kantasolusiirto; aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti; vaikea puolustusjärjestelmän häiriö; vaikea krooninen munuaissairaus; vaikea krooninen keuhkosairaus; lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes; downin oireyhtymä.
Riskiryhmän 2 sairauksia ja tiloja ovat: jatkuvaa lääkitystä vaativa astma; vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti); hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila; immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen; vaikea krooninen maksasairaus; tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta; uniapnea; psykoosisairaus; sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40).
Lue riskiryhmistä tarkemmin THL:n sivuilta.
Päivitetty 17.3.2021 kello 10.20: Muokattu Allergia-, iho- ja astmaliiton osuus lisätiedon saamisen jälkeen. Aiemmin jutussa luki, että epätietoisuutta riskiryhmään kuulumisesta on ollut enemmän ennen rokotusten alkamista ja että kysymyksiä on sittemmin tullut vähemmän.
