Latinan opiskelu on vähentynyt kouluissa dramaattisesti. Yksi paikka, jossa latinaa vielä voi opiskella, on Omnia Espoon työväenopisto.
Latinaa puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella. Se levisi laajalle Rooman valtakunnan hallinnon kielenä. Nykyään latinaa ei enää puhuta äidinkielenä. Espoon työväenopistossa latinaa opettava tuntiopettaja Antti Heikkonen antaa esimerkkejä siitä, miten nykykäsitteetkin taipuvat latinaksi: mutatio climatis on ilmastonmuutos, applicatio telephonica on kännykkäsovellus, conexio interretialis on internetliittymä ja baculi ambulatorii on kävelysauvat.
Antti Heikkosen mukaan latinan opiskelijoita motivoivat monenlaiset syyt. Osa on opiskellut sitä koulussa ja haluaa kerrata, osa haluaa tietää, kuinka paljon latina on vaikuttanut englannin kieleen tai romaanisiin kieliin, osa on kiinnostunut kasvitieteessä tai lääketieteessä käytettävästä latinasta ja osalla vaikuttimena on kulttuuri.
Kaikki ryhmät käyttävät samaa Clavis latina -kirjasarjaa, jota käytetään lukioissa. Kolmessa kirjassa riittää opiskeltavaa moneksi vuodeksi, koska työväenopistossa ei ole tiukkaa opetussuunnitelmaa, jonka mukaan pitäisi edetä. Oppitunnit on tapana aloittaa lentävällä lauseella tai päivän sanalla.
– Pisimmälle ehtinyt ryhmä on nyt käynyt oppikirjat läpi. Tässä ryhmässä luetaan nyt antiikin kirjallisuuden alkuperäistekstejä, Antti Heikkonen kertoo.
Muutakin latinan tunneille sopivaa materiaalia on Heikkosen mukaan helppo löytää, koska 1800-luvulla Suomessa kirjoitettiin kaikki tutkielmat latinaksi. Esimerkiksi Turun Akatemian väitöskirjat löytyvät digitaalisessa muodossa, ja niissä on käsitelty monenlaisia aiheita.
Omnia Espoon työväenopistossa on kolme kurssia, joista vanhin eli jatkoryhmä on toiminut jo yli kymmenen vuotta. Toinen ryhmä on jatkunut lähes seitsemän vuotta ja kolmas ryhmä opiskelee toista vuotta.
Moni on hämmästynyt, että latinaa yleensä opetetaan vielä ja että sitä voi opiskella jopa Espoossa.
– Onhan Espoo yliopistokaupunki, joten mielestäni on hienoa, kun Omniassa on latinaa tarjolla monen muun kielen ohella, Satu Blomqvist sanoo.
Hän kiinnostui latinasta kalligrafian kautta.
– Kalligrafiassa tutkittiin vanhoja kirjoituksia ja ne olivat latinaksi.
Nyt Blomqvist on harrastanut latinaa monta vuotta ja hän haaveilee osallistuvansa tulevaisuudessa yo-kokeeseen.
Heikkosen mukaan tänä keväänä koko Suomessa 24 opiskelijaa on ilmoittautunut latinan ylioppilaskokeeseen.
Kiinnostus antiikin Rooman historiaa kohtaan sai Tapio Öhmanin kiinnostumaan myös latinan kielestä. Helsinkiläiselle Öhmanille on kertynyt kokemusta kymmenistä, ellei sadoista työväenopiston kursseista ja tältä pohjalta hän kehuu vuolaasti Antti Heikkosta.
– Hän tekee oppituntien eteen paljon valmistelutyötä ja hankkii paljon materiaalia, Öhman sanoo.
Siihen aikaan kun Tapio Öhman kävi Töölön yhteislyseota, koulun opettajilla oli tapana käyttää latinankielisiä lauseita. Sittemmin latina tuli vastaan venäjän ja ranskan kielissä, joita hän harrastaa myös.
– On hämmentävää, miten latinankieliset sanat ovat siirtyneet suoraan tai ranskan kautta venäjän kieleen, Öhman sanoo.
Antiikin historia on aina kiinnostanut Kaarlo Kaarlosta ja siksi hän aloitti latinan opiskelun. Hän kokee, että se antaa perspektiiviä ja on yleissivistävää.
Anna Hajdun mielestä latinan opiskelu on mahtavaa aivojumppaa.
– Latina on looginen kieli, siksi nuortenkin kannattaisi opiskella sitä.
Kevään tunnit loppuvat kohta, ja kaikki toivovat, että ryhmät jatkavat taas syksyllä.
Molemmista edistyneempien ryhmistä kävi yksi oppilas suorittamassa viime vuonna latinan ylioppilaskokeen aikuislukiossa.
Korjattu 24.3. kello 9.21 nimi Anna Hajdu.