Jyrki Kasvi on seurannut politiikkaa vuodesta 1997 ja hänen mielestään Espoossa on kaksi pääpuoluetta: autot ja pyörät

Henkilö: Pitkäaikainen poliitikko Jyrki Kasvi käy läpi tuntojaan.

Jyrki Kasvilla on takanaan pitkä ura politiikassa. Kuva Espoon valtuustosta vuodelta 2017. Päivi Tuovinen

Heli Koivuniemi

Tammikuussa saattohoitoon siirtyneellä Jyrki J. Kasvilla pitää vielä haastatteluhetkellä kiirettä. Hän kokoaa novellikokoelmaa, kun olo sallii. Kotihemodialyysihoito kuluu nopeammin keskustellessa. Silloin on hyvä hetki haastattelulle.

Kasvista on sairastaessa ollut yllättävintä kohdata byrokratian jäykkyys ja sekasotku.

– Tässä elämäntilanteessa potilaan pitää etsiä, selvittää ja kaivella, kun lääkäritkään eivät ehkä tiedä kaikkea.

Lohduttelu, vuoden päästä asiat ovat paremmin, ei auta saattohoidossa elävää.

– Vuosi tuntuu nopealta, mutta kuolemaa odottavalle se on pitkä. Vuosittain Euroopassa kuolee 49 000 ihmistä pelkästään urologisiin syöpiin.

Terveysteknologia pitääkin Kasvin mielestä sisällään isoja eettisiä kysymyksiä, joiden perässä sääntely ei kerta kaikkiaan pysy. Viiden vuoden sisällä alalla nähdään hänen mukaansa suuri murros. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa lainsäädäntö ja siihen liittyvät prosessit tukevat teknologian suomia mahdollisuuksia.

Ei pidä ihmetellä, jos ihmiset pitävät meitä lahoina.

Poliitikon uransa Jyrki J. Kasvi aloitti nuorsuomalaisena idealistina. Hän koki, että yhteisten asioiden eteen on tehtävä jotain. Ehdokkuus johti valintaan. Siitä kaikki sai alkunsa. Kasvi ymmärtää taustojensa takia perussuomalaisia.

– Minulla oli samanlaisia ajatuksia, kun lähdin politiikkaan.

Hyvin nopeasti hän kuitenkin huomasi, että muut on otettava huomioon. Neuvottelemaan on pakko oppia, jotta saa asioita eteenpäin.

– Politiikka on siitä erikoista, että se vaikuttaa tylsältä, kun kaikki toimii hyvin.

Vihreiden ryhmän Kasvi on kokenut debatoinnin kannalta mielekkääksi. Mistään esimerkiksi taloudellisesta päätöksestä ei ole ollut mahdotonta tehdä linjausta.

– Olemme onnistuneet käymään järkevää keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Se, mitä on mahdollisuus viedä siitä eteenpäin, on toinen asia.

Puoluevaltuuston hiljaisia työmyyriä Kasvi arvostaa. He jäävät puheenjohtajien varjoon.

– Puheenjohtajien mielipiteet eivät synny tyhjästä. Taustalla tehdään paljon asioita, joita puhuvat päät vievät julkisuudessa eteenpäin, hän muistuttaa.

Omantunnontuskia mies potee siitä, miltä poliittinen toiminta näyttää ulospäin.

– Ei pidä ihmetellä, jos ihmiset pitävät meitä jollakin tavalla lahoina. Vastustamme oppositiossa samoja asioita, joita olimme itse päättämässä. Oppositio voisi edes kerran tukea hallitusta julkisesti tai hallitus ottaa opposition heittämän idean mukaan valmisteluun.

Ehkä tärkeintä politiikassa on Kasvin mielestä osata sanoa: ei. Tutkijana hän koki kaksi kertaa uupumisen, ja tietää, miten se hiipii varoittamatta kehoon. Oman avustajan saaminen olikin yksi eduskuntavaalikampanjointiin lähdön motivaattori.

– En ole systemaattinen, enkä järjestelmällinen, enkä ole yrittänyt korjata sitä ominaisuutta itsessäni. Mihin kosken kalenterissani, siitä on tullut vain sotku. Annoin aloittaessani kaikki oikeudet avustajalleni. Se oli helpottavaa.

Espoon politiikkaa vuodesta 1997 lähtien seuranneen Jyrki J. Kasvin mielestä isoin kysymys on, haluaako Espoo olla kaupunki vai lähiö.

– Nyt kaupunkiajattelu näyttäisi olevan niskan päällä.

Sitä on vahvistanut länsimetron vaiheittainen valmistuminen, mikä on houkutellut ympärilleen huomattavasti ennakoitua enemmän rakentamista.

– Länsimetro on Suomen historian onnistunein joukkoliikennehanke.

Se on jopa niin menestynyt, että matkustajamäärät ovat yllättäneet päättäjät. Myös Kasvin. Hän tunnustaa olleensa alun perin sitä mieltä, että pikaraitiovaunu olisi riittänyt. Nyt metronkin kapasiteetin arvioidaan olevan äärimmillään, varsinkin kun toinen osuus valmistuu.

– Matinkylää ei ollut mitoitettu pääteasemaksi. Matkustajamäärien piti olla vasta vuosien kuluttua tällaisia, Kasvi myöntää.

Metron suosio vaikutti hänen mukaansa myös esimerkiksi auto- ja pyöräparkkien tarpeeseen.

– Ei näitä asioita osattu ennakoida tilasuunnittelussa. Jos minulta, pyöräilyn edistäjältä, olisi etukäteen kysytty, miten suosituiksi kaupunkipyörät tulevat, olisi veikkaukseni menneet pieleen. Nyt niitä näkee joka paikassa.

Hiukan helpotusta työmatkaliikenteen määriin saattaa Kasvin mukaan tuoda koronapandemian jälkimainingit. Etätyö on useiden ennusteiden mukaan tullut jäädäkseen. Siihen liittyy Kasvin mielestä huolestuttaviakin piirteitä:

– Toimitilat tyhjenevät, mikä vaikuttaa pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseisiin ja osakkeiden arvoon ja edelleen eläkkeisiin. Seuraukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia. Odotettavissa on isoja ruumiita ja fuusioita.

Silti, bisnestä ei pidä Kasvin mielestä asettaa terveyden edelle.

Metron kehittämiseen liittyvät ennusteet ja kaupunkilaisten käyttäytyminen ovat terveellä tavalla kyseenalaistaneet käsityksen siitä, miten vahva ja oikea kuva päättäjillä on espoolaisista.

– Onko päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava kuva todellinen? Omat oletuksensa pitäisi kyseenalaistaa. Politiikassa tämä jää vain tekemättä. Aika ei riitä sellaiseen.

Espoon valtuustokeskusteluissa on ikuinen kiistanaihe. Sen synnyttävät Kasvin mukaan kaksi puoluetta: autot ja polkupyörät.

Teknologiaorientoitunut poliitikko uskoo automaattisen liikenteen hyötyjen olevan valtavia. Hän sanoi seitsemän vuotta sitten Helsingin Sanomissa, että robottiautot saapuvat markkinoille vuonna 2020. Osataanko muutos huomioida riittävästi tuolloin tehdyissä päätöksissä, Kasvi kysyi jo tuolloin.

– Turha kuvitella, että mikään säätely estää automatisointia. Heti, kun robottiautot todetaan turvallisemmaksi kuin nykyiset, muutos toteutuu. Kyse on siitä, missä vaiheessa autolle annetaan vastuu ajamisesta. Silloin ihminen koetaan onnettomuusalttiiksi ja jopa vaaralliseksi liikenteessä.

Kasvi tietää, että aihe herättää voimakkaita tunnereaktioita. Mutta puhuu silti. Autottomuus mullistaa väistämättä kaupunkiympäristöä. Muun muassa Twitterissä hän on kommentoinut näin: nykyiset keskustat on rakennettu autoja, ei ihmisiä varten. Keskustojen käyttötarve muuttuu heti toisenlaiseksi, kun autot katoavat sieltä.

Monissa kaupungeissa, myös Espoossa tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmähankinnat kuohuttavat. Haaskaako kaupunki niihin rahaa, kysytään.

– Maailma muuttuu nopeasti. On turha kuvitella, että näin valtavat hankkeet olisivat koskaan valmiita. Kehittäminen alkaa vasta käyttöönoton jälkeen, ja siihen kuluu rahaa.

Hankintapäätösten joutuminen valitusten kautta hallinto-oikeuteen pysäyttää koko prosessin.

– Se lisää vain varovaisuutta kunnissa.

Haasteena on, että vuosikymmenien aikana ohueksi hiottu virkamieskoneisto kärsii Kasvin mukaan osaamisepätasapainosta. Se on tyypillistä varsinkin pienissä kunnissa.

– Ei ole ketään, joka pyörittäisi kokopäiväisesti tietojärjestelmiä. Yleensä työ tehdään oman toimen ohessa, ja se kalliiksi tulee. On hankittava ulkopuolinen konsultti, ja usein homma kaatuu syliin.

Osaamiskapasiteetti on pidettävä hänen mielestään hallinnon sisällä. Se on nähtävä investointina, ei pelkkänä rahareikänä. Kokemusta on Espoossa, kun länsimetron ensimmäisen osuuden aikataulutus epäonnistui.

– Toimintaa seurattiin Excelillä ja sähköpostilla. Jokainen muistaa, miten siinä kävi. Nyt metron kakkosvaiheelle on muodostettu erilainen hallinto ja tekemisen tapa.

Pandemian kaltaiset kriisit ovat viimeistään osoittaneet, mitä vaikutuksia on, kun säästämisessä mennään liian pitkälle.

– Kukaan ei ottanut vastuuta, eikä kapasiteettia ylimääräisen toiminnan toteuttamiseen ole löytynyt.

Pitkä haastattelu keskeytyy. Lääkäri tulee. Monipolviset ajatukset jäävät mieleen. Haastattelunsa aikana Kasvi totesi: jos haluat saada minut kiinnostumaan, kerro jotain sellaista, mistä en tiedä. Onko sellaista? Pitkä ura poliitikkona, tietotekniikan journalistina ja tekniikan alan tutkijana, kiinnostus humanismista ja loputon uteliaisuus ovat varmistaneet sen, että mahdollisuus löytää sellaista jää kapeaksi.

Länsiväylä haastattelee vaalien alla eri puolueiden edustajia, joilla on terveisiä espoolaisille. Elina Lepomäen terveiset voit lukea tästä .

Lue myös:

Jyrki Kasvi on taistellut vuosia syöpää vastaan – sai lähetteen saattohoitoon

Vihreiden kansanedustajan syöpä uusiutui – menettää toisenkin munuaisensa

Kansanedustaja löytää scifistä arvoja: "Suvakki-propagandaa parhaimmillaan"

Tätä mieltä

Yksityistäminen on Kasvin mukaan kestoaihe Espoossa. Siihen hänellä on mielipide:

– Tärkeintä on pitää mielessä kaupunkilaisten etu, ja tehdä päätökset sen pohjalta, ei henkilökohtaisten mieltymysten.

Kaupungin strategiat ja kiiltävälle paperille painetut sloganit eivät saa ylistystä Kasvilta. Niillä ei uudisteta kaupunkia. – Kaikki muutos tulee toiminnasta. Vasta kun prosessit ja tekemisen tapa muuttuvat, uudistuminen on mahdollista.

Esteettisistä syistä Kasvi ei vastusta raideliikenneasemien yhteyteen rakennettavia korkeita taloja. Yksi asia mietityttää: – Neliöhinnat ovat kovat. Täytyy olla ihmisiä, jotka kykenevät hinnan maksamaan. Ellei sellaisia löydy, tapahtuu kummia.

Kasvi toivoisi, että Otaniemeen, teknologian keskittymään, nousisi humanistinen tiedekunta rinnalle.

– Yhdysvalloissa jopa paljon parjattu sukupuolitutkimus on valjastettu peliteollisuuden kehittämiseen. Tästä löysin MIT:n tutkimuksenkin, joka käsitteli sukupuolia ja videopelejä. Kun ihminen kohtaa teknologian, ymmärretään asioita paremmin.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut