Etätyön tekeminen lähes kaksinkertaistui viime vuonna. Suurin osa työllisistä ei kuitenkaan tehnyt etätyötä lainkaan.
Etätyön tekeminen vaihteli paljon toimialoittain ja alueelliset erot olivat suuria, kirjoittaa yliaktuaari Tatu Leskinen Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -artikkelissa.
Leskisen mukaan etätyö yleistyi eniten aloilla ja alueilla, joilla sitä ennen tehtiin vähiten.
Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.
Etätyö yleistyi eniten muun muassa teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa ja vesihuollossa eli aloilla joilla on aiemmin työskennelty vain vähän etänä. Näillä toimialoilla lomautettujen määrä yhteensä lähes nelinkertaistui. Leskinen katsoo, että kotona työskentelyn osuus nousi erityisen paljon todennäköisesti siitä syystä, että "lähityönä" tehtävä työ vähentyi.
Myös informaatio ja viestintä-alalla sekä rahoituksessa ja vakuutuksissa etätyö yleistyi reippaasti samoin kuin julkisessa hallinnossa, jossa se oli aiemminkin melko tavallista.
Koulutuksessa muutos vaikuttaa pieneltä siinä mielessä, että toimialalla tehtiin etätyötä verrattain paljon edellisvuonna ja oppilaitoksissa siirryttiin keväällä etäopetukseen. Odotetusti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ei tapahtunut muutosta.
– Kaiken kaikkiaan etätyö on yleistynyt jo pitkään, koronakriisin etätyösuositukset vain antoivat sille kunnon sysäyksen. Korkea koulutustaso, toimialarakenne ja niin sanottua tietotyötä tekevien suuri määrä on Suomessa tukenut etätyön yleistymistä, Leskinen kirjoittaa.
Valtiolla tehtiin jo ennen koronaa selvästi enemmän etätyötä kuin kunnissa tai yksityisellä sektorilla. Viime vuosi kasvatti valtiolla säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden 21 prosentista 52 prosenttiin.
Kuntasektorilla säännöllinen etätyö kasvoi 10 prosentista 16 prosenttiin ja yksityisellä sektorilla 15 prosentista 26 prosenttiin. Kuntapuolen työllistävin toimiala, terveyspalvelut, tarjoaa monia muita aloja vähemmän mahdollisuuksia etätyöhön.
Sukupuolten välillä ero etätyön yleisyydessä ei ollut kovin suuri. Sekä miehistä että naisista neljännes ilmoitti työskennelleensä viime vuonna säännöllisesti kotona. Edeltävänä vuonna vastaava osuus oli miehillä 15 prosenttia ja naisilla 14 prosenttia.
Ei lainkaan kotona työskennelleitä miehiä oli 59 prosenttia ja naisia 62 prosenttia. Vastaava osuus edeltävänä vuonna oli miehillä 66 prosenttia, naisilla 70 prosenttia.
Ennen koronaa etätyötä tehtiin eniten Uudellamaalla. Tatu Leskinen pitää hieman yllättävänä, että säännöllinen etätyö yleistyi kriisin myötä etenkin siellä, missä se oli aiemmin harvinaisinta. Eniten etätyö yleistyi Pohjois-Karjalassa.
Lapissa ja Kainuussa siirryttiin etätyöhön yhtä laajasti kuin Uudellamaalla.
Korona-aikana etätyötä on tutkittu melko paljon. Suurin osa työstä on kuitenkin edelleen sellaista, jota ei voi tehdä etänä, Leskinen kirjoittaa.
Kotona säännöllisesti työskennelleiden osuudet muistuttavat, että mahdollisuudet etätyöhön riippuvat paljon siitä, millä alalla työskentelee ja missä sattuu asumaan.
Työvoimatutkimuksessa etätyötä mitattiin kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan. Tällä mittarilla etätyön tekeminen lähes kaksinkertaistui vuonna 2020.
Neljäsosa kaikista työllisistä ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Samaan aikaan niiden työllisten osuus, jotka eivät työskennelleet kotona lainkaan laski noin 7 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin.