Kun sadealue lähestyy, tutkija Julia Talvitie ryntää Vallikallioon – Espoossa selvitetään, miten roskat ja mikromuovit päätyvät mereen

Tutkija Julia Talvitie muistuttaa, että rantakaupunkina Espoolla ja espoolaisilla on tärkeä rooli meren suojelemisessa. Rannoilla on paljon ihmisten jättämää roskaa. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Suomen ympäristökeskuksen Nuuksiossa asuva tutkija Julia Talvitie on yksi niistä asiantuntijoista, jotka selvittävät muovin ja mikromuovin kulkeutumista vesistöihin. Espoo on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään hulevesissä vesistöihin päätyvän roskan ja mikromuovin määrä.

Mikromuovia ei paljain silmin näe. Se kulkeutuu virtaavien vesien mukana kauas ja kaikkialle.

Julia Talvitie ottaa näytteitä hulevesistä Vallikalliossa.

– Vallikallio valikoitui tutkimuspaikaksi siksi, että siellä on tutkittu hulevesiä aiemminkin. Toiseksi minun pitää päästä paikalle nopeasti silloin, kun sadetutka näyttää sadealueen olevan tulossa, Talvitie selvittää.

Vallikallio on senkin vuoksi hyvä paikka tutkia hulevesiä, koska puolet alueesta on rakennettua ympäristöä katuineen ja rakennuksineen ja puolet on viheralueita.

– Kun pitkän kuivan jakson jälkeen sataa, sadeveden mukana hulevesikaivoon päätyy paljon roskaa, muun muassa muovia ja tupakantumppeja ja pölyä. Kun on satanut usein, veden laatu paranee.

Hulevesitutkimus kestää pitkään, koska näytteitä pitää ottaa useita, jotta saadaan selville, paljonko ympäristöstä keskimäärin kulkeutuu epäpuhtauksia vesistöihin ja lopulta Itämereen. Vallikalliossa viimeiset näytteet otetaan tänä keväänä.

Yksi iso vesistöihin päätyvän mikromuovin lähde on autoliikenne. Autojen renkaista puolestaan irtoaa kumirouhetta ja tiemerkinnöistä maalia.

Suomessa ei tällä hetkellä edes ole sellaista laitteistoa ja osaamista, jolla selvitettäisiin hulevedessä olevat kumijäämät. Tämän takia Julia Talvitie lähtee analysoimaan Vallikallion hulevesiä Tanskaan.

Tähän saakka kaupungeissa on keskitytty hulevesien määrällisiin hallintaan eli tulvien estämiseen. Nyt on alettu kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka paljon niiden mukana huuhtoutuu roskaa. Hulevedet valuvat pääosin puhdistamattomina vesistöihin.

– Niissä paikoissa, joissa roskapäästöt ovat suuria, pitäisi miettiä, onko syytä puhdistaa hulevesiä. Siitä ollaan kuitenkin vielä kaukana, Julia Talvitie sanoo.

– Yksi vaihtoehto on se, että mietitään, miten maankäytön suunnittelulla voidaan ehkäistä roskaantumista.

Yhdyskuntien jätevesissä puhdistamoille päätyvät roskat ja mikromuovikin pystytään puhdistamaan hyvin. Hulevesien mukana jokiin ja mereen päätyy roskaa, joka säilyy siellä kauan.

Tilanteen parantamiseen tarvitaan toimivaa jätehuoltoa, siis sitä, että roska-astioita on riittävästi ja että ne tyhjennetään riittävän usein. Lisäksi jokainen ihminen voi tehdä oman osansa.

– Jos jaksaa viedä tupakat tai piknik-eväät rannalle, pitää jaksaa viedä roskat roska-astiaan tai pois.

– Kouluissa opettajilla on tosi iso rooli tämänkaltaisessa ympäristökasvatuksessa, Julia Talvitie sanoo.

Pullojen ja tölkkien suomalainen panttijärjestelmä on yksi hyvä keino ehkäistä roskaantumista, ja se on systeemi, josta Julia Talvitien mielestä monissa maissa voitaisiin ottaa oppia.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut