Noin joka viides suomalainen on auttanut muita liikenteen onnettomuuspaikalla ja lähes yhtä monella on kokemusta avunsaamisesta, selviää vakuutuskonserni LähiTapiolan kyselystä.
Arjen katsaus -kyselyssä runsaat 70 prosenttia vastaajista sanoo, että osaisi hälyttää apua ja 63 prosenttia kertoo, että tietäisi suunnilleen, missä järjestyksessä kannattaisi soittaa apua, auttaa muita henkilöitä ja varoittaa muuta liikennettä.
Ensiapua uskoo osaavansa antaa joka kolmas, mitä Punainen Risti Ensiavun hallintopäällikkö ja ensiapukouluttaja Mirja Sjöberg pitää yllättävän pienenä.
– Moni suomalainen on käynyt ensiapukurssin, ja auttamistaitojahan meillä opetellaan jo koulussa. Tässä saattaa olla pientä epäselvyyttä ensiavun anto -käsitteestä tai ehkä pelkoa siitä, että saattaisi tehdä jotain väärin, Sjöberg sanoo LähiTapiolan tiedotteessa.
Sjöberg muistuttaa, että jo soitto hätäkeskukseen on ensiapua – se ei tarkoita vain haavojen sitomista tai elvyttämistä.
Vastaajista 18 prosenttia eli lähes joka viides kertoo tulleensa onnettomuuspaikalle, jossa on auttanut muita. 15 prosenttia vastaajista on ollut osallisena liikenneonnettomuudessa, jossa on saanut apua.
Vajaa kymmenes taas on ollut osallisena onnettomuudessa, jossa hän on itse auttanut muita. Enemmistöllä eli runsaalla 60 prosentilla vastaajista ei vielä ole tällaisia auttamiskokemuksia.
Lain mukaan jokaisen on autettava muita onnettomuuden sattuessa. Turmapaikalle on jäätävä ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita tai osallistuttava vaadittaviin toimenpiteisiin. Usein riittävä toimi on soitto hätäkeskukseen.
Noin puolet suomalaisista tietää kyselyn perusteella, miten voisi varoittaa muuta liikennettä ja mitä varusteita omasta autosta tai ajoneuvoista yleensä löytyy onnettomuuden varalle.
Ainoa pakollinen turvallisuusvaruste henkilöautoissa on varoituskolmio, mutta kolaripaikalla tarpeen voivat olla niin ensiapulaukku, heijastinliivi, taskulamppu kuin jopa käsisammutin.
Tärkeintä ei ole se, miten suuri varustearsenaali omasta autosta löytyy, vaan se, että niitä tarvittaessa osaisi käyttää, toteaa LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
– On inhimillistä, että onnettomuustilanteessa moni menee hämilleen, mutta tällöinkin auttaa, jos tietää, mistä auton lokeroista turvallisuusvarusteet löytyvät ja mitä ensiapupakkauksessa on. Turvavyöleikkuri tai lämpöpeite eivät välttämättä tule mieleen, jos niitä ei ole ennen nähnyt, Alaviiri huomauttaa.
Kun saapuu onnettomuuspaikalle, on syytä tehdä ensin tilannearvio, neuvoo Sjöberg. Mitä on tapahtunut ja onko joku loukkaantunut?
– Jos paikalla on useampi auttaja, on tehtäviä hyvä jakaa. Tärkeintä on ensin auttaa mahdollisia hädässä olevia ja hälyttää apua hätänumerosta 112. Hätäkeskuksesta saa myös ohjeita, kuinka loukkaantuneita voi auttaa.
Yksi auttajista voi lähteä varoittamaan muuta liikennettä ja viedä varoituskolmion.
On muistettava oma turvallisuus ja pyrittävä ehkäisemään lisäonnettomuuksia, joiden riski kasvaa etenkin maantiellä ja huonossa näkyvyydessä.
– Heijastinliiviä tai esimerkiksi taskulamppua kannattaa säilyttää auton sisätiloissa, jotta ne saa päälle ennen tielle astumista. Mitä huonompi näkyvyys ja mitä suurempi nopeus ajoradalla on, sitä loitommas tien varteen varoituskolmio suositellaan viemään, ohjeistaa Alaviiri.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi tammikuussa 1 027 suomalaista, iältään 15-74 -vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Loukkaantunutta ei nykysuositusten mukaan tarvitse siirtää pois autosta, ellei se ole esimerkiksi tulipalovaaran takia välttämätöntä.
– Vähintä, mitä voi tehdä, on varmistaa, että toisen hengitys kulkee. Jos turvavöissä istuvan tajuttoman loukkaantuneen pää roikkuu alaspäin, nosta se kahdella kädellä tukien ylös penkin niskatukea vasten ja tarkista, että hän hengittää. Tajuttoman päätä on tuettava, jotta hengitystiet pysyvät auki, kunnes ammattiapu saapuu paikalle, Sjöberg sanoo.
Hän neuvoo myös varomaan mahdollisia laukeamattomia turvatyynyjä.
Tulipalojen ehkäisemiseksi kannattaa katkaista onnettomuusautosta virta.