Uudenmaan kuntien palveluksesta jäi viime vuonna 915 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Suurin määrä päätyi eläkkeelle rakentamisen, kuljetusten, huollon ja maanrakentamisen aloilta sekä siivous- ja keittiötyöstä.
Yleisin sairausperuste oli mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Viiden viimeisen vuoden aikana Uudenmaan kunnista on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä noin viisi tuhatta henkilöä.
Tiedot ilmenevät julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Kevan työkyvyttömyystilastosta.
Julkisen alan työntekijöistä siirtyi viime vuonna koko maassa työkyvyttömyyseläkkeelle noin 5 500 henkilöä, joista suurin osa oli kuntien työntekijöitä.
Määrä on viiden viimeisen vuoden aikana vaihdellut 5 500 ja 6 000 henkilön välillä.
Valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet.
Viime vuosina mielenterveyden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut kasvussa, mutta nyt kasvu on taittunut.
Viime vuonna mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi julkisella alalla 1 706 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin 100 henkilöä enemmän.
Eläkkeelle vieneistä mielenterveyshäiriöistä eniten diagnosoitiin masennusta.
Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus jatkaa edelleen laskuaan. Niiden takia eläkkeelle jäi viime vuonna 1 911 henkilöä, kun edellisinä vuosina määrä on yli kahden tuhannen.
Mielenterveyshäiriöiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli julkisella alalla 31 prosenttia ja tules-sairauksien 35 prosenttia.
– Julkisella alalla mielenterveysperusteiset eläkkeet eivät ole kasvavasta trendistä huolimatta ylittäneet tules-perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden osuutta. Ilahduttavaa on, että kasvava trendi näyttää nyt kääntyneen parempaan, laskevaan suuntaan, Kevan eläkejohtaja Merja Paananen sanoo tiedotteessa.
Hyvän kehityksen jatkumisesta pitäisi nyt pitää huolta, Paananen painottaa.
– Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden huolestuttavasta kehityksestä on puhuttu paljon ja asiaan on tietoisesti ehkä kiinnitetty huomiota.
Mielenterveyteen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on tasaisempaa ikäryhmien välillä. Alkavuus korostuu nuorilla ikäryhmillä, koska muita sairauksia ei yleensä vielä ole.
Nousua alkavuudessa viime vuonna oli hieman yli 60-vuotiailla ja 45-49 -vuotiailla. Muiden ikäryhmien alkavuudessa oli laskua.
Sekä lukumäärä että alkavuus ovat masennusdiagnooseissa edellisinä vuosina kasvaneet jatkuvasti, mutta nyt kasvu on pysähtynyt ja kääntyi viime vuonna jopa pieneen laskuun. Eniten laskua on ollut nuorimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat enimmäkseen määräaikaisia.
Eniten työkyvyttömyyden vuoksi jäädään eläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maatalousammateissa, asiakaspalvelu- ja toimistotyöstä sekä siivous- ja keittiötyöstä.
Eläkemäärien suhteellinen nousu on ollut suurinta vastaavissa ammateissa, maatalouslomittajilla, siivoojilla, perhepäivähoitajilla ja sihteereillä.
Kevan mukaan selvää nousua näkyy myös sosiaalialan hoitajilla ja kirjastotyöntekijöillä sekä niissä ammattiryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut aiemmin vähän, mutta alkavuus on noussut selvästi viiden vuoden aikana kuten osastonhoitajilla, yleis- ja erikoislääkäreillä, sairaankuljetuksen ensihoitajilla, laskentatoimen erityisasiantuntijoilla, vartijoilla ja psykologeilla.
Vanhuuseläkeiän alarajan nousu vaikutti yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi eläkeuudistuksen myötä viime vuosina. Eläkkeelle jäädään hieman vanhempana, ja viime vuonna keskimääräinen siirtymisikä oli 61,3 vuotta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on tapahtunut myös laskua parin viime vuoden aikana. Keskimäärin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 59,6-vuotiaana.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vähentyi kaikissa ikäryhmissä viime vuonna lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Yhtenä taustatekijänä lienee vanhuuseläkeiän alarajan nousu, sillä aiempaa useampi hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alkamista.