Valtuutettujen määrissä isot erot Espoon sisällä: Suur-Tapiola 22 – Pohjois-Espoo 8 – "Harvat päättäjät ovat meitä puolustaneet"

Anneli Tuominen-Halomo

Pohjoisespoolaisia painaa huoli siitä, että he eivät saa ääntään kuuluviin kaupunginvaltuustossa. Kuntavaalit 2017 Espoon vaalitilinpäätös -julkaisun mukaan 75 valtuutetusta kahdeksan on Pohjois-Espoosta.

Postinumeroalueittain tarkasteltuna kaupunginvaltuutettuja valittiin viisi sekä Jupperista (02730) että Pohjois-Tapiolasta (02130). Neljä valtuutettua on Lippäjärvi-Järvenperä -alueelta, Westendistä, Matinkylästä, Olarista ja Saunalahti-Tillinmäki -alueelta kultakin.

Espoossa on kahdeksan sellaista postinumeroaluetta, jolla ei vaalipäivän aikaan asunut yhtään kaupunginvaltuutettua. Yksi näistä alueista on Siikajärven seutu (02860).

Yhtään valtuutettua ei asunut myöskään Latokaskessa (02340), Nöykkiössä (02300) tai Eestinmalmi-Hannus -alueella (02270).

Kun valtuutettujen määrää tarkastellaan suuralueittain, eniten valtuutettuja eli 22 on Suur-Tapiolan alueelta. Toiseksi eniten, 14 valtuutettua, tulee Suur-Leppävaaran alueelta. Suur-Kauklahdesta valtuutettuja on vain yksi.

Kokoomuksella on vuonna 2017 valitussa kaupunginvaltuustossa 26 valtuutettua. Heistä kahdeksan asui Suur-Tapiolassa. Samalta alueelta on vihreiden 17 valtuutetusta yhdeksän.

SDP:n valtuustoryhmän kymmenen valtuutettua asuvat tasaisesti eri puolilla Espoota. Myös perussuomalaisten, Rkp:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien valtuutetut tulevat eri suuralueilta. Liberaalien ainoa edustaja on Suur-Tapiolasta. Keskustan kaikki kolme valtuutettua ovat Pohjois-Espoosta.

Nuuksio n Siikajärven Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen näkee, että alueen asukkaiden on vaikea saada ääntään kuuluviin Espoon päätöksenteossa.

– Harvat päättäjät ovat meitä puolustaneet, Lehtinen sanoo.

Lehtinen arvioi, että ihmisillä on tapana äänestää lähellä asuvaa kuntavaaliehdokasta. Koska Pohjois-Espoossa asuu Etelä-Espoota selvästi vähemmän väkeä, äänet eivät riitä nostamaan alueen ehdokkaita kaupunginvaltuustoon.

– Nyt naapurissa asuva yhdistyksemme jäsen lupautui Rkp:n ehdokkaaksi, Lehtinen iloitsee.

Nuuksiossa ja Siikajärvellä on taisteltu vuosikausia joukkoliikenteen ja Nuuksion koulun puolesta. Joukkoliikennettä käyttävät pakotetaan kulkemaan Espoon keskuksen kautta. Ennen Leppävaaraan pääsi bussilla suoraan ja kauan sitten Helsinkiinkin vei kaksi suoraa bussilinjaa.

Lehtinen kokee, että asukkaita ei kuunnella.

– Asukkaat pakotetaan yksityisautoilijoiksi. Meiltä viedään bussilinjat tai muutetaan ne sellaisiksi, että ne eivät palvele asukkaita. Päättäjät eivät ymmärrä, että täältä on pitkä matka kaikkialle. Nuoret eivät pääse kunnolla kouluun ja autottomien asiointimatkat ovat hankalia.

Tulevalla valtuustokaudella Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava eli Poke-kaava on joukkoliikenteen ja koulun ohella tärkeä pohjoisespoolaisia koskettava asia.

– Tuntuu siltä, että tieto Espoon eri hallintokuntien välillä ei kulje. Olemme kritisoineet sitä, että joudumme taistelemaan Nuuksion koulun puolesta, vaikka tiedossa on, että tänne suunnitellaan kymmenien tuhansien asukkaiden asuinalueita. Päiväkodit ja koulut tarvitaan heti, kun asukkaat tulevat. Ei riitä, että ne rakennetaan joskus, Mari Lehtinen sanoo.

– Meitä ei kuunnella. Asukastilaisuuksia järjestetään, mutta tuntuu, että niitä järjestetään vain siksi, että laki velvoittaa kuulemaan asukkaita.

Gumbölen Omakotiyhdistyksen toiminta-alueeseen liittyviä asioita asioita käsitellään päätöksenteossa useita kertoja vuodessa. Kun Karhusuon koulu oli käsittelyssä, niin se oli vähän väliä käsittelyssä eri paikoissa. Nyt menossa on pienempiä hankkeita, kuten katusuunnitelmia ja asemakaavoja. Alueen yleiskaavatyö on tällä hetkellä isoin ja tärkein hanke.

Gumbölen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Nina Väätäinen kertoo, että alueen luottamushenkilöt ovat heillä tiedossa ja heihin pidetään yhteyttä.

– Käymme vuoropuhelua alueen asioihin liittyen heidän kanssaan. Luottamushenkilöt ovat muutenkin alueen aktiiveja ja tuovat meille tietoa päätettävänä olevista asioista.

Silti alueella koetaan, että olisi hyvä saada ääni kuuluviin paremminkin.

– Pari luottamushenkilöä ei ihan älyttömästi pysty vaikuttamaan. Yksittäisissä jutuissa ollaan kyllä tultu myös hyvin kuulluksi.

Nina Väätäisen mielestä olisi hyvä, jos valitut valtuutetut jakaantuisivat tasaisemmin eri puolille Espoota.

– Tapiolan alueen valtuutetut eivät oikein ymmärrä, etteivät asiat suju täällä samalla tavalla kuin Etelä-Espoossa. Meillä on yllättävän erilainen arkiympäristö. Tarvitsemme ehdottomasti lisää päättäjiä meidän alueelta ja ylipäänsä koko Pohjois-Espoon alueelta.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut