Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä jätti Espoon vuosia sitten, mutta seuraa yhä kehitystä – "Pk-seudulla tehdään nopeata rahaa hyvän kaupunkiympäristön kustannuksella"

Henkilö: Hannu Penttilä pitää Espoota silmällä, vaikka työ on Vantaalla.

Hannu Penttilä jäi Espoon päätöksenteosta pois vuonna 1998, mutta tuntee yhä suuren osan nykyhankkeista. Arkisto/Päivi Tuovinen

Heli Koivuniemi

– Pääkaupunkiseudulla tehdään nopeata rahaa hyvän kaupunkiympäristön kustannuksella, sanoo seudulla pitkän uran tehnyt Hannu Penttilä.

Penttilä on nyt Vantaan kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja, mutta vaikutti vuosia myös Espoon kuntapolitiikassa demareiden rivissä. Penttilä ottaa kantaa muun muassa asuntopolitiikkaan sarjassa, jossa Länsiväylä haastattelee vaalien alla eri puolueiden edustajia, joilla on terveisiä espoolaisille.

Penttilä ei katso suopeasti Suomen kiinteistömarkkinoille kansainvälisen rahan avulla uineita kasvottomia sijoittajia. Tähän ei ole hänestä vielä riittävästi havahduttu.

– Kaupunkien pitäisi yhdessä tehdä linjaus tiukemmasta kontrollista. Se on mahdollista ottamalla kriittinen kanta seudullisesti.

Suomi nähdään ulkopuolisin silmin edullisena markkinana. Penttilän mukaan vuokralaisista päästään helposti eroon, eikä valtio ole riittävästi sitoutunut sosiaaliseen asuntotuotantoon.

– Kansallinen vastuu on unohdettu. Vastuullisia suomalaisia toimijoita ei enää ole. Päätökset tehdään sijoitusexceleiden kautta lyhyellä tähtäimellä, hän harmittelee.

A-vyöhykettä harvemmin tarvitaan.

Penttilä kritisoi erityisesti ongelmia, jotka syntyvät alueille, joihin rakennetaan suhteettoman paljon pieniä asuntoja.

– Otetaanko jatkossakin viimeinen euro kaikesta irti? Siitä on syytä keskustella.

Penttilä sanoo, että Vantaalla tällaiseen toimintaan suhtaudutaan jo kriittisesti. Helsingissä aiheesta on Penttilän mukaan virinnyt keskustelua.

– Huoneistojen monipuolisuus ja omistusmuotojen kirjo on pidettävä monipuolisena. Lähivuosina onkin tarpeen tehdä 35-prosentin linjaus Ara-asuntojen määrästä.

Se on selkeä viesti tuottajapuolelle ja markkinoille, että seudulta löytyy yhteinen tahtotila.

Toinen linjaus, joka pääkaupunkiseudun olisi Penttilän mielestä tehtävä, on asuntotuotannon ilmastotavoitteiden määrittäminen.

– Pääkaupunkiseudun on valtakunnallinen merkitys, sillä niillä otetaan samalla kantaa koko Suomen rakentamiseen, Penttilä uskoo ja toivoo päättäjiltä yhteisvastuuta.

Seudullisen yhteistyön ilmapiiri on hänestä ollut parempikin. Nyt on ollut aistittavissa, että kaupunkien edustajat optimoivat oman kuntansa edun.

– Yksittäisen kaupungin ympäristölaadun edellytyksenä on, että pääkaupunkiseutu nähdään kokonaisuutena.

Espoon ja Vantaan verkostomainen kaupunkirakenne, Espoossa viisi ja Vantaalla kolme keskusta, alkaa nyt, vuosikymmenten kuluttua toimia Penttilästä tavoitellusti.

– Työpaikan ja asumisen yhdistäminen on aidosti mahdollista verkoston sisällä. Se näkyy esimerkiksi joukkoliikenteessä. BC-kortilla pärjää, A-vyöhykettä harvemmin tarvitaan.

Verkostomaisen kaupunkirakenteen ideana on tiivis ydinkeskusta palveluineen, minkä ympärille muodostuu väljä, monipuolinen pientaloyhteisö.

– Tällainen rakenne pitää alueet vetovoimaisina ja houkuttelevina.

Tapiola ja Leppävaara saavat Penttilältä kiitosta.

– Espoon keskuksessa lähdettiin liiraamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Uutta henkeä ei ole sinne löytynyt. Espoonlahden ja Matinkylän vanhat osat kaipaavatkin huomiota, jottei sama toistuisi. Keskustojen vanhat osat kaipaavat myös huomiota, jotta kaupunkiympäristö pysyisi laadukkaana, hän tähdentää.

Väistämätön osa muutosta Espoossa on, että osa 70-luvun rakennuskannasta katoaa. Purkavaa saneerausta nähdään Penttilän mukaan Espoossakin vielä. Lähiöt rakennettiin 30–40 vuodeksi ja sen jälkeen purettaviksi.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kielelliset tai poliittiset vastakkainasettelut ja kitkat sekä alueiden keskinäiset epätasapainot ovat ikäviä jarruttajia.

– Pahimmat ajat tuosta ovat Espoossa jääneet taakse, Penttilä toteaa ja mainitsee muun muassa Tapiolan ja muun Espoon välisen kisailun.

Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen linjojen määrittely on Penttilän mukaan hyvin pitkäjänteistä työtä.

– Hetkessä ei pystytä muuttamaan mitään, eikä ole syytäkään. Tuleva valtuusto tekee päätöksiä 30-luvun rakentamisesta.

Se olisi Penttilän mielestä syytä muistaa vaikkapa äänestäessään.

Kuntapolitiikassa tarvitaankin Penttilän mukaan pitkäjänteisyyttä ja laaja-alaista näkemystä.

– Espoon valtuustolla on ollut kunnia olla tylsä ja toissijaisuuksiin puuttuva.

Penttilä ei edelleenkään toivo, että valtuustoihin nousee värikkäitä valtuutettuja, vaan työhönsä sitoutuneita, raikasta ja reilua keskustelua tuovia poliitikkoja. Asteen verran moniarvoisempia valtuutetut saisivat hänestä olla.

Silläkin on arvonsa, että äänestystulokset eivät ole etukäteen selviä. Eri ryhmillä kuuluu olla aito vaikutusmahdollisuus. Nyt pinnalla on piirteitä populismista, josta Penttilä ei pidä. Hän toivoo perinteisen kunnallispolitiikan paluuta.

Valtuutetuilta soisi johdonmukaisempaa riskinottoa ja vastavirtaankin kulkemista. Aina ei voi miellyttää kaikkia. Aitoa kunnioitusta toisia kohtaan ja uskallusta olla omalla linjalla.

– Näitä henkilöitä arvostetaan jälkikäteen, Penttilä muistuttaa.

Lue myös:

Jyrki Kasvi on seurannut politiikkaa vuodesta 1997 ja hänen mielestään Espoossa on kaksi pääpuoluetta: autot ja pyörät

Elina Lepomäki: ”Sote on epäedullinen Espoolle”

Kuka?

Hannu Penttilä

Espoolainen 1974–1998

Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja (sd.) 1978–1988, kaupunginvaltuutettu 1988–1998 ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1993–1994

HSY:tä ja HSL:ää edeltäneen YTV:n johtaja 2004–2008

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2008–2015

Vantaan kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja 2015–

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut