Metsien hoito nostaa tunteet pintaan Espoossa – osa asukkaista haluaa säilyttää huonokuntoisetkin puut

Ritva Laitinen ja Joni Pelkonen tulivat Tapiolaan metrolla ulkoilemaan ja geokätköilemään. Heidän mielestään terveitä puita ei pidä kaataa. Kokemusta on Herttoniemen Kivinokan alueelta, jossa hoidollisista syistä kaadettiin puita. Laitisesta on ymmärrettävää, että huonokuntoiset, lahot puut kaadetaan. Puidenhoitajat pystyvät arvioimaan puiden kunnon, eikä terveitä puita tarvitse kaataa, hän toteaa. Heli Koivuniemi

Anneli Tuominen-Halomo

Kaupunkimetsien hoitotoimenpiteet aiheuttavat asukkaissa usein vahvoja reaktioita puolesta ja vastaan.

"Tuntuu kuin Espoo keräisi puuta vähintään jotakin sellutehdasta varten", Tapiolan metsänhoitoa ihmettelevä asukas kirjoitti Länsiväylän Areena-palstalla maaliskuussa.

– Espoon metsät eivät ole talousmetsiä, joten puustolla ei tarvitse ansaita tuloja, luonnonhoitoyksikön päällikkö Kati Tuura sanoo.

Espoon ympäristöyhdistys Espyy on yksi niistä toimijoista, jotka ottavat kantaa erilaisiin suunnitelmiin.

– Yksi puu voi olla hyvinkin tärkeä, jos se on jalopuu, hyvin vanha tai ikänsä ja kokonsa puolesta maisemallisesti merkittävä, Espyyn puheenjohtaja Anni Simola muistuttaa.

Kaadetut puut kuljetusta odottamassa. Anneli Tuominen-Halomo

Simola näkee, että Espyyn vaikuttamismahdollisuudet ovat aiempaa paremmat, koska yhdistys saa antaa lausunnon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmista ja useissa kaava-asioissa voidaan olla yhteydessä jo valmistelijoihin. Vuositasolla yhdistys antaa kannanottoja lähes 20 hankkeesta.

– Toisaalta yksittäisiin kohteisiin voi olla vaikea päästä kiinni, koska meihin ei olla yhteydessä ennen töihin ryhtymistä.

Espoossa rakennetaan paljon ja alueet muuttuvat nopeasti.

– Joskus ihmetyttää, onko muutosten laajuus kellään hallinnassa, Simola huokaa.

Tällä hetkellä ympäristöyhdistyksen kannalta huolestuttavimmat hankkeet ovat Hepokorvenkallion datakeskushanke ja Mynttilänmetsää uhkaava oikoratahanke. Molemmat tuhoavat luontoa.

Tietoa ympäristöön suunnitelluista muutoksista on saatavissa, mutta tieto ei tavoita kaikkia kuntalaisia.

– Kyselyillä Espoo antaa sen kuvan, että kuntalaisia on kuunneltu. Tietoa on saatavissa, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta ja osaamista tiedon etsimiseksi internetistä, Simola arvostelee.

– Monet kuntalaiset havahtuvat vasta sitten, kun kaivinkone on omalla kotikadulla.

Simola muisuttaa, että korona-aika on osoittanut pienienkin kohteiden olevan kuntalaisten lähiympäristön kannalta tärkeitä ja puolustamisen arvoisia.

Koivusta on jäänyt jäljelle näyttävä kanto. Anneli Tuominen-Halomo

Espoon metsien ja niittyjen hoidon päätavoite on mahdollistaa niiden monipuolinen virkistyskäyttö. Teknisessä lautakunnassa vuonna 2017 hyväksytty Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalli on se ohjeistus, jonka pohjalta hoitotoimenpiteitä suunnitellaan. Se ohjaa myös hoitotyön toteutusta ja asukasyhteistyötä. Lähtökohtina ovat monimuotoisuuden vaaliminen, maisema- ja kulttuuriarvot, virkistyskäyttö ja turvallisuus.

Etelä- ja Pohjois-Espoon metsiä katsotaan hiukan eri silmin.

– Kun ollaan tiiviisti asutuilla alueilla, metsän pitää olla turvallinen ja viihtyisä ja kestää vuosikymmeniä eteenpäin, Kati Tuura kiteyttää.

Hoitosuunnitelman tekeminen on noin vuoden työ. Asiantuntijat käyvät alueet tarkasti läpi ja asukkailta kysellään toiveita. Metsäkävelyillä selvitetään, mitä aiotaan tehdä, ja luonnosvaiheessa on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

Nykyisin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

– Suunnitelmista poimitaan työmaita työohjelmaan ja niitä lähdetään toteuttamaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jotain tehdään heti ja jotain viiden vuoden kuluttua.

Kaupungin metsiä pitää hoitaa, jotta puut eivät myrskyllä kaadu ihmisten niskaan. Anneli Tuominen-Halomo

Asukkaat hämmästelevät joskus, miksi täysin terveen näköisiä puita on kaadettu.

– Terveitäkin puita voidaan kaataa, kun on tarvetta tehdä elintilaa ja kasvattaa alueelle eri ikäistä puustoa, Kati Tuura selvittää.

Huonokuntoisia puita pitää poistaa sen vuoksi, että kaupunki joutuu vastuuseen, jos puu kaatuu jonkun niskaan.

– Ennen kaikkea kyse on siis asukkaiden turvallisuudesta.

Luonnonhoitoyksikkö tekee jo suunnitteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa, mutta myös ennen puiden kaadon aloitusta tarkistetaan, että onko tilanne liito-oravien suhteen muuttunut.

– Oli muuttunut tai ei, katselmoimme ympäristökeskuksen kanssa maastossa aina tarvittaessa.

Viime talven metsänhoitotyöt Tapiolassa ovat herättäneet huomiota.

– Tapiolassa on tosi paljon vanhaa puustoa, jota joudutaan poistamaan, Kati Tuura sanoo.

Männyt pyritään aina säilyttämään, jos ne eivät ole vahingoittuneet. Männyt pysyvät pitkään terveinä ja parhaiten pystyssä myrskylläkin.

– Männyt eivät täällä kelotu samalla tavalla kuin pohjoisessa. Männyt pehmenevät tyvestä ja silloin ne voivat katketa myrskyllä.

– Koivu voi olla latvasta laho, mutta jäljelle jäänyt kanto näyttää vielä täysin terveeltä. Suuret kuuset puolestaan voivat olla maanousemasienen vuoksi sisältä lahoja, Kati Tuura selvittää.

– Tapiolassa on tehty talvella poimintahakkuita, jotta saadaan tilaa nuorille puille. Töitä on tehty Tapiolassa useilla alueilla, koska se on kustannustehokas tapa toimia, vihertyöpäällikkö Merja Myyry sanoo.

Tapiolassa on määritelty kuvioittain, mitä missäkin tehdään. Osalla kuvioista toimenpiteet ovat olleet pieniä eli metsiköstä on poistettu vain vesaikkoa.

– Yhtä ainoaa toimenpidemallia ei ole, koska jokainen kuvio on erilainen, Myyry korostaa.

Asukkailta tulee palautetta, joka koskee sekä metsissä että rakennetuissa puistoissa tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Työt aiheuttavat välillä kiivastakin keskustelua.

– Toiset sanovat, että hyvä juttu ja toiset ovat sitä mieltä, että huonokuntoisiakaan puita ei saisi kaataa.

Suunnitteluvaiheessa Tapiolan alueella maastohaastatteluihin vastasi 188 henkilöä.

Suurimmat toimenpiteet on nyt Tapiolan alueella saatu valmiiksi. Ensi talvena metsiä hoidetaan Saunalahdessa, Nöykkiössä ja Kaitaalla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut