Osakesäästäjien Victor Snellman haluaa sijoittamiseen tasa-arvoa: "Niin, että naiset aloittaisivat säästämisen, ei niin että miehiltä viedään säästämisen ilot pois"

Vauraus: Länsiväylän kolumnistina aloittaa Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman, joka kyseenalaistaa konservatiiviseksikin leimattua osakesijoittajien kenttää.

Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman aloittaa Länsiväylän kolumnistina. Timo Porthan

Heli Koivuniemi

Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu -ajatus on yksi Victor Snellmanin (os. Heinänen) ohjenuorista. Hänen mukaansa vakiintuneiden toimintatapojen uudistaminen on mahdotonta, ellei saa aaltoja aikaan ja venettä keikkumaan.

Suhteellisen tuore Osakesäästäjien päällysmies aikookin uudistaa perinteiseksi mielletyn organisaation rakenteita niin, että ne tukevat uuteen suuntaan menoa: vastaavat nuorempien sukupolvien tarpeeseen.

– Tässä tarvitaan tervettä ja jatkuvaa kyseenalaistamista, Snellman toteaa.

Podcast-vierailut ja Osakesäästäjien järjestämät virtuaaliset yhtiöesittelyt ovat jo kirittäneet tuntuvasti etujärjestön nettisivuilla kävijöiden määrää – ja herättäneet nuorten kiinnostuksen. Tukea on myös esimerkiksi annettu nuoria järjestössä edustavalle Nuorille Osakesäästäjille, jota vetää Matias Alanko. Lisäksi viestintäpäällikkönä on aloittanut Kristiina Bergström, minkä Snellman uskoo vauhdittavan organisaation uudistumista viestinnällisesti.

Nuoret ovat Snellmanin mukaan kiinnostuneita lyhyemmällä perspektiivillä asioista, kuten jäseneduista, kun iäkkäämmät osakesijoittajat arvostavat pidemmän aikajänteen kokonaisuuksia, kuten edunvalvontaa.

Länsiväylän kolumneissa hän lupaa keskittyä osakeomistajuuden tasa-arvonäkökulmaan. Se pitää sisällään muun muassa verotuksen, omistajatyyppien ja sukupuolten välisen tasa-arvon.

Naisia on osakesijoittajista kolmannes, mutta naisten osakevarallisuus on vain 22 prosenttia."

Osana tavoitteenaan Snellmanin vetämällä etujärjestöllä on parantaa sijoittamisen ilmapiiriä. Hän on hyvin tietoinen siitä, että sijoittajien epätasa-arvoista kohtelua pidetään pyhänä lehmän, johon kukaan ei uskalla koskea.

Silti jotain on tehtävä, sillä aihe puhuttelee varsinkin nuorta säästäjäkuntaa yhä enemmän. Kysyä voikin hänen mielestään aidosti, onko sijoittaminen tasa-arvoista ja ovatko sijoittajat aidosti tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden.

– Euroclearin tilaston mukaan suomalaisista osakesijoittajista naisia on kolmannes, mutta naisten osakevarallisuus on vain 22 prosenttia. Jos tasa-arvo toteutuisi, molemmat olisivat noin 50 prosenttia.

Snellman näkee tiedon lisäämisen olennaiseksi keinoksi tasa-arvon toteutumisen kannalta.

– Ja niin, että naiset aloittaisivat säästämisen, ei niin että miehiltä viedään säästämisen ilot pois.

Hänen mukaansa nyt on näkyvissä hyviä merkkejä ylisukupolviselle säästämiselle sekä varallisuuden kertymiselle Suomeen. Ruotsiin verrattuna olemme takamatkalla, mutta hyviä askelia on otettu.

– Sanoin Inderesin podcastissa Sauli Vilenille, että kaikkien saatavilla oleva osakesäästötili on verotuksellinen tasa-arvoteko. Aikaisemmin vain varakkaimmilla oli mahdollisuus vastaaviin sijoituskuoriin, mutta nyt se on tarjolla kaikille. Hänkään ei ollut sitä ajatellut tältä kannalta.

Suomalaisten ja Suomen etu on Snellmanin mielestä se, että jokaisen on pidettävä huolta omasta vaurastumisestaan ja säästämisestään.

Osakesäästötileissä ja eläkejärjestelmässä on kuitenkin tätä ajatusta tukevien mielestä paljon kehitettävää. Osakesäästäjät ovatkin viestineet aktiivisesti muutos- ja kehitysehdotuksistaan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle.

Vastatuuleen on aina kuljettava, kun muutokseen pyritään. Silti Snellman uskoo, että nyt valittu suunta on oikea. Sen todistaa ainakin muutamalta salkunhoitajalta sekä jäsenistöltä ja paikallisjärjestöiltä hänen saamansa palaute.

Victor Snellmanin kolumni tässä lehdessä sivulla 13.

Victor Snellman

Kuitinmäen kasvatti ja teekkari henkeen ja vereen

Victor Snellman kertoo viettäneensä nuoruuden vuodet Kuitinmäessä.

– Olarin ympäristössä hengaillessa, pururadalla juostessa, Tähtiniityn ja Kuitinmäen kouluissa tuli vietettyä monta vuotta.

Matinkylän alue saaristomaisine ympäristöineen on yhä hänen sielunmaisemaansa, vaikka hän ei näe samanlaista tiukkaa identiteettirajaa espoolaisuudessa kuin esimerkiksi syntyperäiset tamperelaiset tai muut pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ihmiset.

– Espoosta puuttuu yksi kaupunkikeskus. Tapiolan Stockmannin ja Sokoksen mielsin aikoinaan sellaiseksi, kun niihin mentiin aina ostoksille.

Espoolaisesta koulujärjestelmästä Snellman on yhä ylpeä. Hänen identiteettiään voimakkaammin ovat muokanneet Tapiola, Otaniemi ja Aalto-yliopisto.

– Teekkari olen henkeen ja vereen. Se on osa espoolaisuutta, mikä ei lähde minusta pois.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut