Tampereen Vakoilumuseon näyttelyjohtaja Pirkka Turja sanoo, että monilla on riskiin liian huoleton asenne.
Tietoturva on asia, jonka jokainen tietää, mutta harvempi tiedostaa sen merkitystä. Moni ei välttämättä ymmärrä sitä, miksi joku tuntematon haluaisi hyödyntää juuri hänen henkilökohtaisia tietojaan.
Näin tiivistää asian Tampereen Vakoilumuseon näyttelyjohtaja Pirkka Turja, joka kokoaa nyt teemasta näyttelyä. Nyt Vakoilumuseo kerää Mesenaatti-palvelun kanssa rahoitusta näyttelylle, joka esittelee tietoturvaa myös historiallisen näkökulman kautta.
– Meillä on tavoitteena saada näyttelyyn realistisia simulaatioita vanhoista ja historiallisista teemaan liittyvistä laitteista. Yksi näistä on Saksan toisessa maailmansodassa käyttämä Enigma, joka on salauskiekkoihin perustuva sähkömekaaninen salauslaite. Näiden hankkiminen vaatii tietysti rahoitusta. Aivan alkuperäisistä laitteista ei puhuta, mutta mahdollisimman realistisesti toimivista simulaatioista, Turja selvittää.
Mesenaatti-kampanjan minimirahoitus on 4 000 euroa. Hän ei panisi pahakseen, vaikka rahoitusta kerättäisiin enemmänkin.
– Vakoilumuseon toiminta perustuu puhtaasti pääsymaksutuloihin. On tietysti selvää, että korona-aika on sikäli vaikuttanut meidän toimintaamme jonkin verrankin.
Tietoturvan merkitys on Turjan mukaan nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Hän sanoo, että ihmiset eivät välttämättä vieläkään ole kunnolla ymmärtäneet, minkälainen merkitys on riittävän hyvällä salasanalla.
Näyttelyssä on tarkoitus myös havainnollistaa käytännössä, kauanko kestää salasanan hakkerointi tilanteessa jos henkilöllä on esimerkiksi käytössään oma nimi tai sanan salasana suomalainen tai englanninkielinen versio. Tällaiseen tarkoitukseen on olemassa niin sanottu salasanabotti, ohjelma joka urkkii nopeasti liian helpon salasanan selville.
– Siinä olisi tärkeä valistuksellinen merkitys, kun henkilö pystyy todistamaan tällaisen tilanteen itse.
Turjan mielestä turhan monilla ihmisillä on edelleen sellainen asenne tietoturvakysymyksiin, että ”ketään ei kuitenkaan kiinnosta”.
– Harvempi hoksaa välttämättä sitä, että tietoturvarikkomusten taustalla ei ole mitään henkilökohtaista. Tietoturvarikkomusten motiivit ovat hyvin moninaisia, ja usea niistä on sellainen ettei yksityishenkilö välttämättä ymmärräkään sitä että ulkopuolinen voi käyttää omia tietoja hyvin kyseenalsiinkin tarkoituksiin, hän huomauttaa.