Korona ja etätyöbuumi eivät kaada Keilaniemeen kaavailtua toimistoviidakkoa, sanoo asiantuntija – "Sijainti pysyy tärkeimpänä kriteerinä"

Työelämä: Toteutuuko Keilaniemi koronan myllättyä maailman?

Keilaniemen siluettiin vaikuttavat suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Länsiväylä kertoi joulukuussa, että osa Keilaniemen hankkeista on kariutunut tai muuttunut matkan varrella. Havainnekuva. Kuvaaja Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
Katja Riihola

Katja Riihola

Kaataako korona Keilaniemen? Miten käy toimistoviidakon imun ja jättihankkeiden, jos työelämässä siirrytään yhä enemmän etätöihin? Menettääkö sijainti merkitystään?

Kysyimme asiaa KTI Kiinteistötieto Oy:n Hanna Kalevalta, Tapiolan projektinjohtajalta Antti Mäkiseltä ja Fiskars Groupista, joka kertoi ennen koronapandemian puhkeamista muuttavansa pääkonttorinsa Helsingistä Keilaniemeen.

– En lähde arvuuttelemaan, rakennetaanko uusia torneja. Sitä pitää kysyä muilta, sanoo KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Kaleva uskoo Keilaniemen suhteellisen aseman kuitenkin pysyvän vahvana. Hän muistuttaa, että pääkonttoreita ja toimistorakennuksia tarvitaan myös jatkossa – ei välttämättä päivittäiseen työskentelyyn, mutta tapaamisiin, neuvotteluihin ja työntekijöiden houkuttelemiseen.

– Keilaniemi nostaa profiiliaan yhtenä tärkeimmistä toimistoalueista. Sen houkuttelevuus, saavutettavuus ja imago ovat nousseet hurjaa tahtia viime vuosina ja kaikki sen tunnusluvut kuten vuokratasot, käyttöasteet ja sijoittajakiinnostus ovat olleet vahvoja.

Kalevan mukaan uusien hankkeiden aloituksissa ollaan tällä hetkellä kuitenkin varovaisia, koska ajassa on sekä suhdanteeseen että rakenteisiin liittyviä epävarmuuksia.

En lähde arvuuttelemaan, rakennetaanko uusia torneja.

– Ei voi kuitenkaan sanoa, että tilanne olisi Keilaniemessä jämähtänyt, eikä mitään tehtäisi.

Yritysten tilatarpeiden hän uskoo olevan pienenemään päin. Esimerkiksi tiiviitä avokonttoritiloja nähtäneen tulevaisuudessa yhä vähemmän.

– Siitä olemme päässeet pois, että työpaikoille mentäisiin, jotta työnantaja voi valvoa, että työt tehdään. Sitä varten tiloja ei tarvita. Nyt toimistoilla on muita tarpeita.

Tiloja pohditaan nyt yhä enemmän yrityskulttuurin, sitouttamisen ja vuorovaikutuksen vinkkeleistä. Mietitään tilojen laatua ja viihtyisyyttä, teknisiä vaatimuksia sekä ilmanvaihto- ja hygienia-asioita.

Se, minkälaiseksi maailma muodostuu koronan jälkeen on edelleen hämärän peitossa, Kaleva muistuttaa.

– Miten korona vaikuttaa talouteen ja mitä vaikutuksia tällä on yritysten tilantarpeeseen? Missä vaiheessa on sellaista näkymää, että halutaan tehdä päätöksiä? Tällä hetkellä toimitilamarkkinoilla tehdään päätöksiä, jotka on välttämätöntä tehdä nyt. Muita lykätään, Kaleva sanoo.

– Sijainti pysyy kuitenkin edelleen tärkeimpänä kriteerinä niin toimitiloissa kuin asumisessakin.

Fiskars Group kasvattaa Keilaniemessä pääkonttoriaan pitävien yhtiöiden määrää ensi vuoden alussa. Fiskarsin käyttöön tulevaa yhdeksänkerroksista Keilaniemi Nextiä rakennetaan parhaillaan.

Fiskarsin henkilöstöjohtaja Niklas Lindholm kertoo sähköpostitse, että uusi pääkonttori tulee auttamaan Fiskarsia mahdollistamaan joustavan työnteon niin pääkonttorilla, kotona kuin muuallakin.

– Haluamme tarjota henkilöstöllemme modernin työympäristön, joka tarjoaa tilaa niin vuorovaikutteiselle yhteistyölle kuin myös hiljaiselle työlle, tiimityölle, kohtaamisille ja ideoinnille.

Lindholm kertoo Fiskarsin strategisen prioriteetin olevan ihmisten inspiroiminen.

– Uskomme, että Keilaniemessä voimme toteuttaa tätä tavoitettamme entistä paremmin.

Tuleeko koko uudisrakennus yksinomaan teidän käyttöönne ja paljonko teitä muuttaa Keilaniemeen?

”Tällä hetkellä Keilaniemen rakennukseen ei ole vuokrasopimusta muilla yrityksillä” ja ”Fiskars Groupin nykyisessä pääkonttorissa työskentelee noin 400 henkilöä”, Fiskarsin viestinnästä vastataan sähköpostitse.

Lue myös: Osa Keilaniemen isoista hankkeista odotustilassa: jättiravintola menetti varauksensa, ennätyskorkea hotellitorni epävarma – tori ja parkkiluola etenevät

Plan B?

Onko Espoolla Keilaniemen suhteen suunnitelmaa B, projektijohtaja Antti Mäkinen?

– Sellaista käsitettä ei ole ollut esillä. Aluetta kehitetään vähintään samalla vireydellä kuin ennen pandemiaa. Sinä aikana, kun pandemia on ollut päällä Keilaniemen kehitys ei ole hidastunut, ennemminkin voimistunut, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan hankkeita viedään monella taholla eteen päin, entisiä varauksia on jatkettu ja uusia avauksiakin on tullut.

Esimerkiksi SRV haki suunnitteluvarausta uuden pääkonttoritasoisen toimistorakennuksen kehittämistä varten Keilalahdentien varrelta, ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto myönsi suunnitteluvarauksen tammikuussa.

Keilaniemestä halutaan tulevaisuudessa alue, joka jatkaa sykkimistään vuorokauden ympäri, ja alueelle onkin kaavailtu asuntoja esimerkiksi pyöreisiin jättitorneihin.

Mäkinen uskoo myös jättimäisten pyöreiden asuintornien tuloon.

– Kaksi tonttia on myyty SRV:lle ja he kehittävät tornirakentamista Kalasataman tornien oppien pohjalta. Siellä tehdään kovasti töitä ensimmäisen pyöreän asuintornin eteen, Mäkinen sanoo.

– Täällä tulevaisuuden usko on kova, hän summaa.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut