Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Radan yli kulkeva silta voi jäädä toteutumatta, Sellon laajennus viivästyisi – viime hetken kiista uhkaa Leppävaaran keskustan uudistamista – "Lässähtää kuin korttitalo"

Keskusta: Jos pohjoispuolen hankkeet keskeytyvät, keskustan uudistaminen uhkaa ”lässähtää kuin korttitalo”, sanoo projektijohtaja Mika Rantala.

Leppävaaran keskustan kehittäminen viivästyy ja vaikeutuu huomattavasti, jos radan pohjoispuolen hankkeet keskeytyvät, sanoo alueen kehittämistä Espoon kaupungilla vetävä projektijohtaja Mika Rantala.

– Riski on, että tämä lässähtää kuin korttitalo. Kaikki keskustan hankkeet liittyvät tiiviisti toisiinsa, Rantala toteaa.

Leppävaaran keskustaan on jo vuosia suunniteltu mittavaa uudisrakentamista, jossa Sello laajenisi nykyisen bussiterminaalin päälle, radan ja Turuntien yli kulkisi matkakeskuksena toimiva katettu kävelysilta ja radan pohjoispuolelle nousisi toimisto- ja asuinrakennusten kortteli sekä hotelli.

Kahdeksan vuotta työn alla olleet suunnitelmat joutuivat viime viikolla vastatuuleen. Suunnitelmia rajusti kritisoinut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Markku Markkula esitti jaoston kokouksessa, että pohjoispuolen varauksia ei enää jatkettaisi.

Asia jätettiin jaostossa pöydälle ja siihen on määrä palata seuraavassa kokouksessa 3. toukokuuta. Markkulan kritiikkiin yhtyivät myös demareiden Juri Aaltonen ja perussuomalaisten Teemu Lahtinen.

Projektijohtaja Rantala ihmettelee kritiikkiä, joka tuli hänen mukaansa täysin yllätyksenä.

– Tätä on tutkittu ja selvitetty huolella, mukana on ollut kansallisestikin parhaita suunnittelijoita ja nyt on saatu ratkaisu, johon useimmat ovat tyytyväisiä. Alue on väylien ja ratojen puristuksessa ja myös ajoneuvoliikenne tulee ottaa huomioon. Ihan hirveästi ei ole vaihtoehtoja, miten tämän voisi toteuttaa, Rantala sanoo.

Oman haasteensa tiiviisti toisiinsa liittyviin hankkeisiin tuo aikataulu. Esimerkiksi asemasillan rakentaminen kannattaisi Rantalan mukaan liittää kaupunkiradan töihin.

Kaupunkiradan jatke eli käytännössä kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille on määrä toteuttaa vuoteen 2028 mennessä. Rakennustöihin voitaisiin nopeimmillaan päästä jo tänä vuonna (LV 20.1.).

– Radan yli kulkevaa siltaa ei voi rakentaa, jos pohjoispuolen hankkeet eivät toteudu. Silta puolestaan liittyy tiiviisti Sellon laajennukseen. Sellon laajennus pitäisi tehdä samalla kuin bussiterminaali peruskorjataan, ja peruskorjaus pitäisi joka tapauksessa tehdä lähivuosina, Rantala selvittää.

Suunnitelmia on kritisoitu muun muassa siitä, että radan yli kulkee vain silta. Rantala huomauttaa, että isomman kannen toteuttaminen paikkaan olisi huomattavan haasteellista ja erittäin kallista.

– Se muodostaisi helposti varsinkin pohjoispuolella pimeää ja pelottavaa tilaa. En näe sitä lähitulevaisuudessa kaupallisesti tai taloudellisesti järkevänä ratkaisuna. Nyt suunniteltu silta on hyvä ja realistinen vaihtoehto, jolla joukkoliikenteen palvelutaso saadaan sille tasolle, jolla sen pitäisi Leppävaarassa olla.

Espoo on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti metrovarren kaupunkikeskuksia. Samaan aikaan naapurikaupungeissa on rakennettu muun muassa Tikkurilaa ja Pasilaa. Rantala katsoo, että nyt olisi Leppävaaran vuoro.

– Leppävaara on Espoon pääjuna-asema ja raidejokeri nostaa sen merkitystä entisestään. Koko Espoon kannalta toivoisin, että Leppävaaraakin kehitettäisiin. Jos nyt annetaan ymmärtää, ettei kehitystä tapahdu lähitulevaisuudessa, se on väärä viesti kehittäjille ja investoijille.

Kauppakeskus Sellon laajennusta vetävä Matti Karlsson sanoo, että he seuraavat nyt, mitä pohjoispuolella tapahtuu.

– Nämä ovat pitkiä prosesseja ja tätä on tehty yhteistyössä. Kovin harmillista, jos tämä nyt menee uusiksi, hän sanoo.

Sellossa seurataan nyt, mitä pohjoispuolen varauksille tapahtuu. Jos varauksia ei uusita ja pohjoispuolen hankkeet keskeytyvät, se vaikuttaa myös Sellon suunnitelmiin.

– Se vaikeuttaa koko keskustan, Sello mukaan lukien, kehittämistä. Jos koko keskustan kaava muuttuu, se voi aiheuttaa viivästyksiä. Kaupunkikeskusta pitäisi suunnitella yhtenä kokonaisuutena, ei kovin pirstaleisena, Karlsson huomauttaa.