Lapsena liikuntaa harrastaneet miehet ovat aikuisina muita terveempiä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, selviää Reserviläisten toimintakyky -tutkimuksen uusimmista tuloksista.
Lapsuuden liikuntaharrastus vaikuttaa erityisesti psyykkiseen elämänlaatuun. Se näyttää olevan sitä parempi, mitä intensiivisemmin lapsena on harrastanut liikuntaa. Psyykkisesti kaikkein hyvinvoivimmat miehet olivat kilpailleet seura- tai alueellisella tasolla. Erityisen hyviltä lajeilta vaikuttavat olevan joukkueurheilu- tai extreme-lajit.
Lapsuuden liikunnan intensiteetillä ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta fyysiseen elämänlaatuun aikuisena. Sen sijaan säännölliset pihaleikit lapsuudessa selittivät parempaa fyysistä elämänlaatua.
Lapsuuden liikuntaharrastuksen ja aikuisiän elämänlaadun yhteyttä eivät selittäneet ikä, koulutus, työtilanne, siviilisääty tai aikuisiän terveyskäyttäytyminen.
Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä syy–seuraussuhteista, huomautetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– Liikuntaharrastus toimii paikkana, jossa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, tunnesäätelyä, vastuunottoa, tavoitteiden asettamista ja niihin pyrkimistä. Nämä ovat kaikki asioita, joita tarvitaan elämän muillakin osa-alueilla ja jotka antavat valmiuden selviytyä elämän eri tilanteista myös aikuisena, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner tiedotteessa.
Reserviläisten toimintakyky -tutkimus toteutettiin vuoden 2015 aikana järjestettyjen seitsemän kertausharjoituksen yhteydessä.
Tutkimukseen osallistuneet täyttivät liikunta- ja terveyskäyttäytymiskyselyn. Tutkimusaineisto muodostui yhteensä 784:n 20─45-vuotiaan miehen vastauksista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja UKK-Instituutin kanssa.