Espoon kiistellystä yleiskaavasta palasteltiin pois osa alueista

Pohjois- ja keskiosien yleiskaava toisi runsaasti rakentamista muun muassa Kehä III: n tuntumassa sijaitsevaan Viiskorpeen. Arkisto/Minna Airamaa

Paavo Rantalainen

Espoon pohjois- ja keskiosien tulevaisuuden kaavoitustyötä palastellaan ja jätetään yleiskaavaehdotuksesta kaikkien kiistanalaisimpia alueita pois. Tavoitteena on saada kaava hyväksyttyä vielä kesäkuussa.

Espoon kaupunginhallitus linjasi maanantaina yleiskaavan valmistelua.

Pohjana olivat eritoten kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykset, jotka syntyivät pari viikkoa sitten 69 äänestyksen jälkeen.

Kaupunginhallitus päätti jättää kaavaehdotuksesta merkittäviä alueita pois. Kaavakartalta raivattiin pois Myntinmäki, Hista ja Espoon keskus ympäristöineen.

Kaupunginhallitus katsoi, että kyseisiin alueisiin liittyy muutosehdotuksia, jotka vaatisivat pitkää uutta prosessia eli kaavaehdotuksen uudelleen nähtäväksi asettamista.

Lisäksi taustalla vaikuttaa uusi maakuntakaava, joka voi muuttaa Espoon suunnitelmia erityisesti Histassa ja Myntinmäessä. Maakuntakaavasta käsitellään hallinto-oikeudessa monia valituksia.

Joka tapauksessa Espoo pitää kaavatyössä mukana länsirataa eli Espoo-Salo -oikorataa, jonka linja kulkee Myntinmäen ja Histan kautta länteen.

Espoon keskuksen pudottaminen pois kaavaehdotuksesta liittyy useiden pientaloalueiden rakentamiseen määrään.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti, että kaavaehdotuksessa Espoon keskuksen pientaloalueita väljennetään aiemmasta esityksestä. Asia jää tässä vaiheessa siis ratkaisematta.

Sen sijaan Viiskorven, Nepperin ja Haapaniemen alueella kaupunginhallitus pitää kiinni aiemmista esityksistä ja melko tiiviistä pientalorakentamisesta ja kerrostaloistakin, koska alueet ovat kehittyvän joukkoliikennekäytävän varrella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta oli väljemmän rakentamisen kannalla.

Oittaalla on kiistelty virkistysalueen koosta. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen, että Korsbackan laaja pientaloalue Oittaan eteläpuolella otetaan mukaan kaavaehdotukseen.

Useilla pientaloalueilla kaavamerkintöjä lievennettiin eli rakentamisen enimmäismääriä pienennettiin. Kaupunginhallitus hyväksyi siten osin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksiä.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavalla (poke) tavoitellaan pitkällä tulevaisuudessa merkittävää kasvusuuntaan Espoolle.

Arvioissa on esitetty, että kaava mahdollistaisi noin 60 000 uuden asukkaan asettumisen poke-alueelle seuraavien 30 vuoden aikana.

Yleiskaavan viime vaiheen muutokset voivat vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista.

Yleiskaava ei suoraan ratkaise, millainen Espoon pohjois- ja keskiosa on tulevaisuudessa. Lopulliset päätökset tehdään pala palalta asemakaavoituksella.

Asemakaavoitus on käynnissä tai alkamassa pitkän odottelun jälkeen jo Nepperissä, Antinmäessä, Niipperinniityssä, Metsämaalla, Odilammella, Ketunkorvessa ja Velskolassa.

Lue myös:

Yleiskaavasta poikkeuksellinen riita Espoossa – kuntapoliitikko jakaa asukkaille kirjeitä, joissa pelotellaan talojen purkamisella

Voiko yleiskaava johtaa pientalojen pakkopurkamiseen? Professori arvioi Espoon kaavakiistaa: "Retoriikka johtaa harhaan"

Pohjois- ja keskiosien yleiskaava toisi isoja muutoksia – ensimmäisenä vaikutukset näkyvät Kalajärvellä ja Viiskorvessa

Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita? – näin vastaavat päättäjät

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut