Kodin kosteusvaurio voi aiheuttaa pienen lapsen keuhkoihin tulehduksen, joka jatkuu vielä vuosia myöhemmin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Kyseinen paikallinen tulehdus on yhdistetty astmaan. Tulos siis vahvistaa aiempaa tietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä.
Tutkimuksessa paikallista tulehdusta havaittiin lapsilla, joiden kodin kosteusvaurio oli ollut vakava ja sijainnut kodin pääasiallisissa oleskelutiloissa.
Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kodin merkittävä kosteusvaurio voi lisätä lasten riskiä sairastua astmaan. Tuore tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, jossa havaittiin yhteys myös astmaan liittyvään keuhkojen paikalliseen tulehdukseen.
– Tutkimuksen mukaan pienten lasten altistuminen merkittävälle kosteusvauriolle kotona voi johtaa vielä kuuden vuoden iässä havaittavaan paikalliseen tulehdustilaan eli kohonneeseen ulospuhalluksen typpioksidipitoisuuteen. Riski oli sitä suurempi, mitä vakavammasta kosteusvaurioista oli kyse. Kosteusvaurion ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan keuhkojen toimintaan, mitä mitattiin ulospuhalluksen keuhkokapasiteettimittauksilla, kertoo tiedotteessa professori Juha Pekkanen.
Astma on monimuotoinen keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon sairastumisen riskiä lisäävät sadat tekijät perimässä ja ympäristössä.
Kosteusvauriot eivät THL:n mukaan ole erityisen voimakas astman riskitekijä, mutta toisin kuin osa muista riskeistä, se on vältettävissä.
Merkittävät kosteusvauriot on syytä korjata asianmukaisesti.
Johtava tutkija Anne Karvonen
– Merkittävät kosteusvauriot on syytä korjata asianmukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää kotien asuintiloissa, koska niissä oleskellaan suurin osa ajasta jopa vuosien ajan, toteaa tiedotteessa johtava tutkija Anne Karvonen.
Tutkimukseen osallistui 322 suomalaista lasta, jotka asuivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueilla.
Tutkimusinsinööri teki jokaisen lapsen kotiin kosteusvauriokuntoarvion lapsen ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden iässä.
Tutkimus on osa LUKAS-syntymäkohorttiaineistoa, jonka tavoitteena on selvittää elinympäristön mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.
Tutkimus on julkaistu Pediatric Allergy and Immunology -tiedejulkaisussa.