Lintukosteikon riittämätön suojaaminen käy kalliiksi Espoolle: uuden merellisen kaupunginosan keskusta viivästyy ja metrosta astutaan Finnoossa aluksi rakentamattomalle pellolle

Oikeus: Tärkeä kaava kumottiin, koska arvokasta linnustoa ei turvattu riittävästi.

Tältä saattaa näyttää Finnoon keskusta joskus tulevaisuudessa lintukosteikon suunnasta katsottuna. Valtuusto hyväksyi maanantaina keskuksen kaavaan, joka jää voimaan, ellei siitä valiteta. Cederqvist ja Jäntti Arkkitehdit Oy
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Finnoon uuden merellisen kaupunginosan rakentuminen sai kuluneella viikolla kovan kolauksen, kun Korkein hallinto-oikeus kumosi tiistaina alueen keskeisen kaavan. Kaava mahdollistaisi muun muassa metroaseman päälle sijoittuvan kauppakeskuksen ja sen välittömään läheisyyteen nousevat yli 20-kerroksiset tornitalot. Asukkaita tulisi noin 3 000.

Kaiken tämän oli määrä olla valmiina tai ainakin pitkälti rakenteilla, kun metro vuonna 2023 valmistuu. Sen sijaan metrosta ulos nousevaa odottaa Finnoossa nyt todennäköisesti rakentamaton pelto.

– Tämä on realistinen kauhukuva, myöntää alueen projektijohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta.

Kaavan kumoaminen voi viivästyttää Finnoon keskustan rakentamista jopa vuosilla. Leivo arvioi, että kaavan valmistelu uusiksi voi viedä kaupungilla noin vuoden. Sen jälkeen edessä voi vielä olla toinen valituskierre.

– Yhteiskunnalle tämä tulee kalliiksi. Espoo on jo investoinut kymmeniä miljoonia infraan. Taloudellisesti tämä on Espoon kannalta merkittävä kaava, sillä kaupunki omistaa ison osan maista. Lisäksi nyt menetetään synergia metron aikataulun kanssa. Kun metro kulkee, rakentaminen vaikeutuu huomattavasti, Leivo sanoo.

Aivan Suomenojan lintukosteikon tuntumaan suunniteltu kaava kompastui siihen, ettei arvokasta linnustoa turvattu riittävästi. Kaavasta valitti lintutieteellinen yhdistys Tringa.

Lähin asuinkerrostaloista sijoittui kaavassa noin 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. Kosteikon ja kerrostalokorttelin väliin oli osoitettu kapea lähivirkistysalue kohtaan, joka on osa lintu-alueen suojavyöhykettä.

Lintu-alueelle on jo varhaisessa vaiheessa laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään useita toimenpiteitä linnuille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan kirjattu osaksi asemakaavaa.

KHO katsoo päätöksessään, ettei hoito- ja käyttösuunnitelma erillisenä asiakirjana ole osa asemakaavaa eikä siinä esitettyjä toimenpiteitä voi pitää kaavamääräysten tapaan velvoittavina ja oikeudellisesti sitovina.

Jos suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet jäisivät toteuttamatta, aiheuttaisivat kasvavat ihmisten ja lemmikkieläinten määrät merkittävää haittaa kansainvälisestikin arvokkaan alueen linnustolle. Häiriö olisi niin merkittävä, ettei luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskeva asemakaavan sisältövaatimus täyttynyt, päätöksessä todetaan.

Miksi suunnitelmaa ei kirjattu osaksi asemakaavaa?

– Jälkiviisaana voi sanoa, että näin olisi kannattanut tehdä, Leivo myöntää.

Monet hoito- ja käyttösuunnitelman toimenpiteistä on Leivon mukaan jo tehty ja loputkin on tarkoitus toteuttaa. Esimerkiksi suunnitelman esittämiä suojapuita on jo istutettu alueelle.

Leivon mukaan oikeuden päätös tutkitaan nyt tarkkaan ja sen jälkeen kaavaprosessi käynnistyy uudelleen. Hoito- ja käyttösuunnitelma kirjataan osaksi asemakaavaa ja tarkoitus on myös kuulla eri osapuolia.

KHO:n nyt kumoama kaava on osa laajempaa Finnoon aluetta, jonne on tulevaisuudessa kaavailtu jopa 17 000 asukasta. Osaa alueista rakennetaan jo.

Suomenoja

Arvokas lintukosteikko

Suomenojan lintukosteikko on määritelty kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi.

Kosteikolla on Uudenmaan suurin silmälläpidettävän naurulokin pesimäyhdyskunta.

Altaalla pesii useita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja, kuten liejukana, rastaskerttunen, harmaasorsa ja mustakurkku-uikku.

Kokoonsa nähden Suomen tuottoisin sorsien poikuevesi.

Altaiden pesimälinnustolliset arvot ovat huomattavasti suuremmat kuin valtaosassa valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohteista.

Alueella on tavattu noin 250 lintulajia.

Retkeilijöitä käy tuhansia vuosittain.

Lähde: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut