Ehdokkaat erimielisiä Espoon investoinneista: perussuomalaiset karsisivat, valtapuolueiden ehdokkaat eivät – lue perustelut

Puolet Länsiväylän kuntavaalikoneeseen vastanneista espoolaisista kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei investointien tasoa pidä merkittävästi laskea, vaikka sillä tasapainotettaisiin kaupungin taloutta.

Sen sijaan 41 prosenttia kajoaisi investointeihin, jotta kaupungin talous saadaan tasapainoon. Reilu kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Tämä selviää Länsiväylän kuntavaalikoneen vastauksista.

Puolueiden kesken mielipiteet hajoavat. Kokoomusehdokkaat eivät halua vähentää investointeja. Myös demareista lähes 70 prosenttia vastustaa investointitason laskua. Joka viides kajoaisi investointeihin, jotta talous saadaan tasapainoon. Vihreiden mielipiteet ovat lähimpänä demareita. Liki 71 prosenttia ei halua kajota investointeihin.

RKP:ssä lähes 60 prosenttia ei koskisi investointien tasoon, mutta kolmannes tekisi niin. Perussuomalaiset näkevät asian täysin päinvastoin. Vain joka viides haluaisi pitää investointitason samalla tasolla, kun lähes 73 prosenttia laskisi investointeja.

Keskustan ehdokkaista lähes 65 prosenttia pudottaisi tasoa merkittävästi, 23 prosenttia on toista mieltä. Vasemmistoliiton edustajista 83 prosenttia ei halua laskea investointitasoa. 17 prosenttia näkee sen keinona talouden tasapainottamisessa.

Liike Nytin ehdokkailla on selkeä mielipide: 60 prosenttia laskisi investointitasoa taloustilanteen parantamiseksi. Eri mieltä on 40 prosenttia.

Ilman kasvua emme saa taloutta tasapainoon.”

Puolueiden sisällä löytyy ehdokkaita mielipiteiden molemmista äärilaidoista.

Investointitason ylläpitäminen saa laajemman kannatuksen eri puolueilta.

Vihreiden vastauksissa korostuvat sujuva arki ja tilahankeet, kuten koulujen ja päiväkotien riittävä määrä ja rakennusten kunto.

– Investointeja pitää pohtia tulevaisuuteen peilaten. Investoinnit kehitykseen, koulutukseen ja innovaatioihin takaavat Espoon elinvoiman, Piia Horko toteaa.

Vasemmalla laidalla ei löydy tukea investointitason pudottamiselle.

Mika-Erik Walls (vas) poikkeaa linjasta.

– Metro, raidejokeri ja kaupunkirata ovat vieneet ja vievät valtavat summat rahaa. Olin jo aikoinaan pelkän nopean pikatieverkoston puolella. Metron haittapuolet näemme nyt: raju uudisrakentaminen ja luonnon katoaminen pala palalta ympäri Espoota.

Täysin eri mieltä eli investointason pudotusta vastaan on muun muassa  Antti Vuolanne (sd), joka vastaa näin:

– Hyvät investoinnit sujuvaan liikenteeseen maksavat itsensä takaisin.

Anja Murremäki (ps) puolestaan edustaa toista ääripäätä:

– Lainakanta asukasta kohden pitää olla kohtuullinen. Taloutta on sopeutettava kovan velkaantumiseen jälkeen.

Investointien ja kaupungin talouden kasvun linjalla on muun muassa Aija Bärlund (kok).

– Ilman kasvua emme saa taloutta tasapainoon.

Samaa mieltä on Henrik Ramm-Schmidt (rkp):

– Yrittäjänä tiedän, että talouden tasapainottaminen onnistuu parhaiten lisäämällä tuloja, mikä tarkoittaa normaalisti investointeja, ei vyön kiristämistä. Takaisinmaksuaikojen on kuitenkin oltava huomattavan pitkiä.

Keskustan Merie Radwan on huolissaan siitä, että investointien vähentäminen rajoittaa espoolaisten työllisyysmahdollisuuksia. Tommi Halkosaari (kesk) kommentoi näin:

– Investointitasot ovat olleet jo vuosia liian korkeita verotuloihin nähden, mikä on lisännyt kaupungin ja kaupungin konsernien velkaisuutta.