Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoonlahti voi kasvaa tulevaisuudessa Leppävaaran ohi – "Vuonna 2050 voi olla 100 000 asukasta", laskee Espoon kaupunginjohtaja

Kasvu: Kaupunkikeskus kasvaa merkittäväksi koko läntisellä Uudellamaalla, arvioi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Espoonlahden alue kasvaa tulevaisuudessa merkittäväksi keskukseksi koko läntisellä Uudellamaalla, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Taustalla on kaupungistumisen jatkuminen ja alueen voimakas kasvu metron siivittämänä. Espoonlahden suuralue on noin 57 000 asukkaalla nyt toiseksi suurin Espoon kaupunkikeskuksista. Suurin on Leppävaara noin 73 000 asukkaalla.

Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

– Vuonna 2050 Leppävaarassa voi olla 100 000 asukasta, mutta Espoonlahti voi olla suurin Espoon kaupunkikeskuksista. Se on merkittävä työpaikka-, palvelu- ja opiskelukeskus myös läntisen Uudenmaan suuntaan, jonne kantatie 51 vie, Mäkelä sanoo.

Toistaiseksi Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus on pienin Espoon kaupunkikeskuksista. Mäkelä näkee, että tämä muuttuu kasvun ja raiteiden myötä ja alueelle tulee sijoittumaan yrityksiä, sekä tieto- ja osaamisintensiivisiä että palvelualan. Myös Kiviruukin bio- ja kiertotalouden -keskittymä houkuttelee.

–  Metron myötä Espoonlahden saavutettavuus paranee. Uskon, että liikenne lisääntyy suhteellisesti eniten juuri Espoonlahteen, sekä idästä että lännestä. Alue on sosioekonomisesti kiinnostava, ja vetää myös oppilaitoksia. Ostovoimaisen väen myötä palvelut paranevat, Mäkelä sanoo.

Espoonlahden kaupunkikeskuksen kasvu näkyy jo nyt vastarannalla. Kirkkonummen puolella Sarvvikin rakentaminen on alkanut ja rantaan Kivenlahtea vastapäätä on suunnitteilla merellinen kaupunginosa.

– Kun Kivenlahden rakentaminen 70-luvulla alkoi, Asuntosäätiöllä oli jo silloin suunnitelma rakentamisesta molemmin puolin lahtea, Budapestin tyyliin. Kun tämä nyt toteutuu, uskon että vuorovaikutus ja yhteistyö Kirkkonummen ja läntisen Uudenmaan alueiden kesken lisääntyy.

Metron läntiseen päätepisteeseen Kivenlahteen ajaa esimerkiksi Inkoosta noin puolessa tunnissa, Siuntiosta vielä nopeammin.

Onko vaarana, että kunnat houkuttelevat isoine tontteineen ja halvempine omakotitaloineen espoolaisia lapsiperheitä?

Mäkelä uskoo, että merellisen Espoonlahden elinvoima ja hyvät palvelut houkuttavat enemmän kuin kehyskuntien nukkumalähiöt.

– On hyvä huomioida, että Espoossa rakennetaan tälläkin hetkellä enemmän pientaloja kuin kehyskunnissa. On kuitenkin huolehdittava, että Espoonlahdessa säilyy vahvaa pientaloasumista samalla kun rakennetaan tiiviimpää kaupunkikeskusta.

Mäkelä myöntää, että tässä voi piillä haasteita.

– Espoonlahden alueen rakentaminen pitää osata toteuttaa kestävästi ja laadukkaalla tavalla, niin että laatu ja luontoarvot säilyvät ja palvelut paranevat. Korkea metrokeskus mahdollistaa sen, että ympärillä on pientalovaltaisempaa aluetta, rannat säilyvät asukkaiden käytössä ja myös jäljelle jää myös rakentamattomia alueita.