Merkittävä osa lapsista ja nuorista kokee hyvinvointinsa heikentyneen koronapandemian aikana, selviää Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta raportista Lapsen ääni 2021: Lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta.
Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista lähes joka toinen koki henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Oma henkinen hyvinvointi huoletti vastaushetkellä joka toista ja lähes joka kolmas kertoi olleensa stressaantunut kahden viime viikon aikana.
– Korona vaikuttaa kaikkiin, mutta erityisesti lapsille ja nuorille vuosi on pitkä aika elämässä. Moni ehkä kokee, että nuoruudessa pitäisi voida nähdä ja kokea, viettää aikaa kavereiden kanssa ja nauttia uusista asioista. Pandemian vaikutukset saattavat olla voimakkaita, ja sen takia olisi tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi lähellään turvallinen aikuinen, jonka kanssa asioista voi puhua, sanoo tiedotteessa asiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista.
Erityisen voimakkaasti koronakriisistä näyttävät kärsivän matalatuloisten perheiden lapset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset. Seitsemän kymmenestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista kertoi olevansa huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan.
Etäopiskelu on heikentänyt monien lasten ja nuorten opinnoissa pärjäämistä: lähes kolme viidestä (59 prosenttia) lapsesta koki näin käyneen.
Pääsyyksi vastaajat kokivat malttamattomuuden opiskella itsenäisesti. Syiksi mainittiin myös koulutehtävien lisääntyminen etäaikana ja puutteellinen työskentelyrauha kotona.
Moni ehkä kokee, että nuoruudessa pitäisi voida nähdä ja kokea.
Asiantuntija Aino Sarkia, Pelastakaa Lapset ry
Moni lapsi myös koki jäävänsä vaille riittävää tukea opettajalta tai kotiväeltä. Matalatuloisten perheiden lapset kokivat jäävänsä kotona vaille tukea kaksi kertaa useammin (37 prosenttia) kuin hyvätuloisten perheiden lapset (15 prosenttia).
Pelastakaa Lapset ry:n tiedotteeseen on poimittu erään nuoren etäkoulukommentti:
– Olen saanut aikaa tutustua itseeni ja löytänyt maailmasta paljon uutta. Pandemian alussa etäkoulu oli parasta ja motivoivaa, nyt vuoden jälkeen lukion penkillä se tuntuu vankilalta enkä tiedä kauanko enää kestän.
Lapset murehtivat myös perheensä toimeentulosta koronapandemian vuoksi.
Kaikista lapsista toimeentulosta oli huolissaan joka viides (21 prosenttia), mutta matalatuloisten perheiden lapsista lähes kolme viidestä (57 prosenttia).
Tukea lapset ja nuoret ovat saaneet perheeltä, ystäviltä ja seurustelukumppanilta.
Kuitenkin lähes joka neljäs (24 prosenttia) lapsista kertoi, ettei ole saanut itselleen tärkeiltä ihmisiltä riittävästi tukea pandemian aikana. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista näin koki joka kolmas.
– Perheiden voimavarat vaihtelevat. Jos elämässä on kuormittavia tekijöitä paljon, saattaa korona-arjen pyörittäminen tuntua erityisen haastavalta. Arjen helpottamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi kunnissa tulisi olla saatavilla riittävät lapsi- ja perhepalvelut, joissa myös huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet, Sarkia toteaa tiedotteessa.
Ystäviä lapset ja nuoret ovat tavanneet pandemian aikana etäyhteyksin.
Lähes puolet oli jopa saanut koronavuoden aikana uusia ystäviä.
Yli kolmasosa (35 prosenttia) oli kuitenkin sitä mieltä, että ystävyyssuhteiden ylläpito on ollut haastavaa. Kolme viidestä (59 prosenttia) kertoi viettävänsä ystävien kanssa aiempaa vähemmän aikaa.
– Olen jäänyt ystäväporukoistani ulkopuolelle siksi, että vanhempani ovat halunneet, että noudatan rajoituksia tarkemmin kuin muiden vanhemmat, tiedotteessa siteerataan erästä vastaajaa.