Pääministeri Sanna Marin vieraili Espoossa – nosti esiin sosiaalisen eriytymisen ja kehui Espoon kirjastoja
2
Pääministeri Sanna Marin vieraili Gumbölen kartanossa Espoon kaupungin vieraana lauantaina. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä luonnehti keskusteluilmapiiriä hyväksi. Keskustelu oli alusta loppuun vuorovaikutteinen, hän avaa. Johanna Pajakoski
Politiikka: Pääministeri vieraili Espoossa ja tapasi Espoon kaupunginjohtoa.
Heli Koivuniemi
SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin nosti viikonvaihteessa Espoon-vierailullaan puheenaiheeksi sosiaalisen eriytymisen. Se on Marinista vakava ongelma, johon on ennakoitava ajoissa. Hän korostaa, että Suomessa on tehtävä politiikkaa, joka ei aja ihmisiä heikompaan asemaan. Ihmisille on luotava mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon ja huolehdittava siitä, että heillä on riittävät palvelut.
Marin toteaa, että ihmisten integroitumisessa yhteiskuntaan avainasemassa on koulutus ja se, että työelämään löydetään polkuja. Kotoutumisessa tärkeässä roolissa ovat kunnalliset palvelut ja matalan kynnyksen palvelut, joissa voi kohdata suomenkielisiä ihmisiä.
– Ilman kielitaitoa on vaikea kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja pärjätä täällä.
Olennaista Marinin mukaan on, että lapset pääsevät päivähoitoon ja kouluun, saavat ystäviä ja pääsevät sitä kautta osaksi yhteiskuntaa.
Matalan kynnyksen palveluista hyvänä esimerkkinä pääministeri mainitsee Espoon kirjastot. Vieraillessaan Espoossa Marin kuuli muun muassa Espoon keskuksen kirjaston asukkailleen tarjoamista palveluista ja siitä, että kirjasto on palkittu työstä, jota siellä tehdään nimenomaan maahanmuuttajataustaisten espoolaisten kanssa.
– Ymmärtääkseni Espoon kirjastot ovat muutoinkin palkittuja, yhteisöllisiä kohtaamisen paikkoja.
Ilman kielitaitoa on vaikea kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hän toteaa, että perheiden vanhemmille, äideille mutta myös isille tarvitaan paikkoja, joissa voi kohdata suomenkielisiä ihmisiä.
– Ei olla vain omassa kodissa tai vain omaan kieliryhmään kuuluvien ihmisten kanssa, vaan ollaan rohkeasti yhteydessä myös suomenkielisiin ja käydään niissä paikoissa, missä voi kohdata erilaisia ihmisiä.
Marin korostaa myös harrastustoiminnan ja työelämän kautta saadun sosiaalisen piirin merkitystä.
Yrittäjyyttä on pidetty yhtenä keinona maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten työllistymisessä. Yrittäjyyteen kannustaminen on Marinista tärkeää, mutta se ei ole kaikille luontainen väylä, vaan vaatii paloa.
– Yritystoiminta ei ole suinkaan helppo laji. Se vaatii osaamista, omistautumista, uskallusta ja rohkeutta. Nostan kyllä hattua kaikille yrittäjille, jotka sitä työtä tekevät.
Hän mainitsee myös palkkatuetun työn yhtenä väylänä työelämään siirtymiselle, mikä helpottaa työllistämisen kynnystä yrityksissä.
Marin nostaa Tampereelta esimerkiksi Tesoman, jossa on saatu positiivisia tuloksia aikaan osallistamalla.
– Ei niin, että ylhäältä käsin tehdään asukkaille, vaan alhaalta käsin asukkaiden kanssa ja osallistavalla tavalla. Niin että ollaan kysytty ensin heiltä, miten te näette tämän asuinalueen ja miten te haluaisitte tätä kehittää ja sitten lähdetty ruohonjuuritasolta kehittämään aluetta.
Tämä lisää Marinin mukaan ylpeyttä omasta asuinalueestansa, tuo uudenlaisia keinoja vaikuttaa ja luo yhteisöllisyyttä.
– Kaupunginosahankkeilla on sijansa, mutta niillä ei pystytä kaikkea ratkaisemaan.
Espoossa käydään kiivasta keskustelua pientaloalueiden ja tiiviiden kaupunkikeskusten välisistä eroista ja paremmuudesta. Pääministeri pitää ehdottomana vetovoimatekijänä Espoon ja suomalaisten kaupunkien moniulotteisuutta. Kaupungin monimuotoinen ympäristö ja erilaiset asuinalueet mahdollistavat sen, että jokainen voi valita oman elämäntyylinsä ja paikkansa.
– Emme me kaikki ole veistetty samasta puusta. Me haluamme asua ja elää eri lailla. Se on tietenkin hienoa, että saman kaupungin sisältä voi löytää hyvin monenlaisia elämänmuotoja ja -tapoja.