Veneturisteilla uskomaton tilanne Espoossa: 300 000 asukkaan merikaupungissa vain 58 venepaikkaa – "En haluaisi olla näin raju omaa kaupunkiani kohtaan, mutta..."

Purjeveneiden mastot kurottautuvat taivaalle Nuottaniemen venesatamassa. Mastoja riittää, sillä Espoon pursiseuralla on Nuottaniemessä 552 venepaikkaa.

Valtaosa paikoista on seuran jäsenille. Vieraspaikkoja on noin kymmenen, eikä enemmälle ole tarvettakaan.

Tässä on yksi Espoon erikoisuus: noin 300 000 asukkaan merikaupungissa on vain 58 vierasvenepaikkaa, ja niistäkin 30 sijaitsee saaressa.

Espoossa on useita pieniä vierasvenesatamia mutta ei yhtään suurta täyden palvelun satamaa, joka vetäisi veneilijöitä ja toisi matkailutuloja.

15 000 asukkaan Paraisilla on yksin Nauvon vierasvenesatamassa 125 paikkaa – kaksi kertaa enemmän kuin koko Espoossa.

Miksi Espooseen ei ole kehittynyt kunnollista vierasvenesatamaa?

Hankaluus on se, että Espoon etelärannoilla ei ravintoloiden ohella ole palveluita.

Päällimmäisenä syynä pidetään sitä, että Espoon rannoilla ei ole sopivaa palvelukeskittymää. Vierasvenesatama tarvitsee palveluita, kuten kauppoja, ravintoloita, liikenneyhteyksiä ja nähtävyyksiä.

– Hankaluus on se, että Espoon etelärannoilla ei ravintoloiden ohella ole palveluita, Espoon pursiseuran toiminnanjohtaja Juha Pennanen kiteyttää.

Vierasvenesatama sopisi hänen mukaansa esimerkiksi Kivenlahteen tai Laurinlahteen, koska niissä on palveluita. Ongelma on se, että ne ovat pitkän lahden päässä.

– Se on ongelma erityisesti purjeveneille.

Palveluiden puolesta vierasvenesatama sopisi myös Otsolahteen tai Keilaniemeen, mutta niihin ei pääse siltojen vuoksi isoilla veneillä.

Visit Espoon projektipäällikkö Lennart Pettersson on samoilla linjoilla.

– En haluaisi olla näin raju omaa kaupunkiani kohtaan, mutta meidän rannalta puuttuu sellainen vetonaula, joka tarvitsisi parkkipaikat rantaan, hän muotoilee.

Pettersson mainitsee Helsingistä esimerkkinä Suomenlinnan ja Katajanokan. Veneilijät saapuvat niihin, koska niissä on palveluita ja nähtävyyksiä.

Pettersson kuitenkin huomauttaa, että Espoossakin on veneilijälle hyvä käyntikohde.

– Isoa Vasikkasaarta kutsutaan meillä ulkoilusaareksi, vaikka palvelujensa puolesta se vastaa monia Saaristomeren vierasvenesatamia.

Juha Pennanen pitäisi hyvänä, jos Espooseen saataisiin tulevaisuudessa täyden palvelun vierasvenesatama.

Vierasvenesataman rakentaminen olisi Pennasen mukaan mahdollista vain kaupungin ja jonkin pursiseuran yhteistyönä.

– Jos pursiseura rakentaa vieraslaiturin, se ei ole taloudellisesti järkevää. Betonilaituri, jossa on tilaa kahdelle isolle tai kymmenelle pienelle veneelle, maksaa 30 000 euroa. Kaupungille investointi voi olla järkevä, koska se edistää matkailua ja tuo lopulta verotuloja.

Kun vierasvenesatama olisi rakennettu, sen pyörittäminen kannattaisi Pennasen mukaan jättää pursiseuran tehtäväksi. Esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä on eri puolilta Suomea.

– Lähtisin kuitenkin siitä, että jos haluamme tehdä venematkailijoille varteenotettavan vierasvenesataman, ensin pitäisi keksiä palvelut. Kun ne ovat olemassa, sataman tekeminen ei ole niin iso juttu.

Lennart Pettersson ideoi, että Espoo voisi lähteä kehittämään jotakin ulkoilusaarta vierasvenesataman tyyliseksi matkailukohteeksi.

– Hyvä esimerkki on Ruotsin Sandhamn. Siellä satama on itsessään merkittävä, mutta toki siellä on vanha kylä ja ympärivuotista asutusta, joka on luonut pohjan sataman kehittymiselle.

Pettersson mainitsee yhtenä vaihtoehtona Pentalan saaren, jossa toimii jo Pentalan saaristomuseo ja pursiseuran ravintola Paven.