Espoon Pitkäjärvellä kukoistaa asukasaktivismi – rannoille puuhataan nyt saunakeskusta ja uimarantaa

Pitkäjärven rantatiellä Jupperissa ja Laaksolahdessa liikkuu ympäri vuoden paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Palveluja luonnonkauniilla alueella ei kuitenkaan juuri ole.

Tähän ovat heränneet asukkaat sekä Espoon että Vantaan puolella ja vireillä on nyt erilaisia asukasaktivismina syntyneitä hankkeita.

Suurimmat suunnitelmat ovat laaksolahtelaisilla Marjaleena Koskiniemellä ja Kimmo ja Sirkka Sierimolla. He ovat tehneet kuntalaisaloitteen asukkaille suunnatun lähivirkistyskeskuksen saamiseksi Jupperin Rantapuiston tuntumaan.

Toiveissa on uudisrakennus saunoineen, lounaskahviloineen ja kerhotiloineen kaupungin omistamalle, rakentamattomalle tontille Jupperin Rantapuiston vieressä. Noin 3–5 miljoonan euron hankkeen toteuttajaksi toivotaan Espoon kaupunkia. Rahoitus saataisiin aloitteen tekijöiden mukaan kasaan pitkäaikaishoidon kustannusten vähenemisenä.

– Tärkeintä tässä on saada aktivoitua alueella asuvia ikäihmisiä, etteivät he vajoa yksinäisyyteen ja näköalattomuuteen, sanoo Koskiniemi.

Koskiniemi huomauttaa, että koko laajalla alueella ei ole yhtään virkistyspistettä. Laaksolahden ulkoilupuistoa on kehitetty, mutta Koskiniemi toivoisi Jupperin rantaan nimenomaan kaikenikäisille suunnattua keskusta.

Idea ei hänen mukaansa ole uusi.

– Vuonna 2004 keräsimme liki 500 ääntä saunaa varten, mutta sitä ei silloin toteutettu. Käynnistimme keräyksen uudelleen ja ehdimme saada 200–300 nimeä kasaan, ennen kuin korona tuli ja nimienkeruu vaikeutui.

Alue, johon asukkaat virkistyskeskusta toivovat, on Espoon kaupungin omistama ja kaavoitettu 80-luvun lopulla julkisten lähipalvelujen alueeksi. Tontti on kuitenkin jäänyt rakentamatta.

Surffirantana tunnettu rakentamaton rantakaistale tien toisella puolella on sekin kaupungin omistama. Rannassa on avantouintiyhdistyksen sinne hankkima laituri, mutta muuten tontilla on hiekkakasoja ja -kenttää sekä nurmea.

Kyseessä ei ole kaupungin ylläpitämä uimaranta, joten sellaisena sitä ei myöskään hoideta. Ranta on kuitenkin suosittu ajanviettopaikka varsinkin kesällä.

Rannankin varalle Koskiniemellä ja Sierimoilla on idea: nyt epäsiistin näköinen alue pitäisi kunnostaa viihtyisämmäksi levähdyspaikaksi.

– Kaupunki on omistanut alueen vuosia, mutta ei ole tehnyt mitään. Tämä on hieno paikka, mutta toimii hiekkavarastona, Kimmo Sierimo sanoo.

– Kun vauraassa kaupungissa eletään, alueen nuorten ja lasten mahdollisuudet pitäisi saada 2000-luvulle. Samalla saataisiin elämää tällekin raitille, hän jatkaa.

Voisiko asukkaiden toivoma virkistyskeskus saunoineen toteutua?

Espoon liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra ei pidä kaupungin rakentamaa ja maksamaa virkistyskeskusta realistisena vaihtoehtona.

– Kaupunki tuskin lähtee tällaiseen hankkeeseen, kun samaan aikaan investointeja karsitaan muualla. Se vaatisi yksityisen investoijan, jolloin siitä ei ehkä tulisi asukkaiden toivomaa ilmaista keskusta. Sijoittajan näkökulmasta tulisi pohdittavaksi sekin, riittääkö alueella asiakkaita, Merra sanoo.

Merran mukaan kaupungilla ei myöskään ole suunnitelmia Surffirannan suhteen.

Merra huomauttaa, että koko Pitkäjärven ranta-alue vaatii ensin selvitykset siitä, mitä järven rannoille ylipäätään voisi tehdä.

– Tiedän, että sinne on isojakin toiveita, mutta se kuitenkin pieni järvi, ja pitää miettiä tarkkaan, mitä sinne mahtuu. Aloite on tullut esimerkiksi pienvenesatamasta, mutta se vaatisi ympäristöselvityksen. Ylipäätään pitäisi arvioida tarkkaan, minkä kokoista satamaa sinne voisi edes ajatella, ettei järvi vaarannu.

Vantaan rannalla, eli Vantaan kaupungin Espoon puolella omistamalla rantatontilla asiat sen sijaan etenevät.

Vantaan ranta -yhdistys pystytti aiemmin keväällä rakentamattomalle tontille kyltin, jossa lukee Vantaan ranta.Paikalle tuotiin myös kesäkalusteryhmä.

Yhdistys on edennyt neuvotteluissa Vantaan kaupungin kanssa ja on nyt vuokraamassa tonttia yhdistykselleen seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Asukasaktiivi Tiina Anttonen viestittää, että yhdistys aikoo hakea Espoon kaupungilta lupia laiturille, wc- ja pukukopille sekä patiolle.

– Tarkoitus on saada ranta toimimaan kaikille asukkaille. Ei ole tarkoitus luovuttaa nyt, eikä viiden tai edes viidenkymmenen vuoden kuluttua, Anttonen kertoo Länsiväylälle sähköpostitse.

Maankäyttöinsinööri Teemu Jääskeläinen Vantaan kaupungilta kertoo, että ensin on selvitettävä, mitä mahdollisia lupia tai poikkeamisia yhdistyksen aikomat rakenteet alueelle edellyttävät. Lisäksi tulee ratkaista kaikille avoimen virkistysalueen rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät vastuukysymykset.

Kuntalaisaloite saunakeskuksesta/toimintatalosta Jupperin Rantapuistoon löytyy osoitteesta www.kuntalaisaloite.fi tai esimerkiksi haulla kuntalaisaloite ja 20502.