Kirkkonummi kaavoittaa uutta merellistä houkutinta aivan Espoon rajalle – "Se luo myös vahvaa veropohjaa kunnalle"

RKP:n Anders Adlercreutz ei näe, että kuntaliitos Espoon kanssa olisi ajankohtainen.

Anders Adlercreutz kävi Espoon Matinkylässä Ison Omenan edessä keskustelemassa äänestäjien ja aktiivien kanssa. Heli Koivuniemi

Heli Koivuniemi

Uudenmaan kansanedustaja, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on puhunut jo vuosia sisäilmaongelmista, peruskorjauksista ja purkamisesta. Adlercreutzin kotikunnassa Kirkkonummella rakennushankkeet, kuten purkamista vaativat koulurakennukset ja uusien rakentaminen, ovat yhä kuuma puheenaihe.

– Ne edellyttävät isoja investointiohjelmia. Väistötilojen rakentaminen on suunniteltava optimaalisesti. Tämä on monimutkainen paletti, joka helposti hajoaa, kun yhtä palikkaa lähtee siirtämään.

Toinen asia, joka Adlercreutzin mukaan puhuttaa, on mahdollisen sote-uudistuksen jälkeinen tilanne ja miten kunnat selviävät haasteesta.

Hän arvioi, että sote helpottaa toisaalta kuntapäättäjien asemaa. Mutta siinä on toinenkin puoli:

– Kyllähän esimerkiksi Espoossa ja Kirkkonummella, joissa on jouduttu investoimaan, on haasteita, kun taloudesta puolet ja jopa enemmän siirtyy pois, mutta lainat jäävät kuntalaisille. Silloin vetovoimatekijät, hyvät liikenneyhteydet, hyvä rakentaminen, koulut ja päiväkodit nousevat entistä tärkeämmiksi.

Kirkkonummen ja Espoon kuntaliitoksesta keskusteltiin vuosina 2012–2017. Nyt liitoskeskustelu on vaimentunut.

– Aiemmin kohtalaisen iso osa valtuustosta oli sitä mieltä, että kuntaliitos voisi tulla kyseeseen. Nyt mieliala on laimentunut.

Tähän on osittain vaikuttanut Adlercreutzin mukaan sote.

– Ehkä pienemmän kunnan edellytykset selvitä, ovat isommat. Ilman sotea tai jos se kaatuisi, kuntaliitosasia nousisi esille, hän arvioi.

Hän näkee kuntaliitoskeskustelussa Kirkkonummelle mielekkäämpänä vaihtoehtona Inkoon ja Siuntion. Kirkkonummen ja sen läntisen naapurikuntien mahdollinen yhdistyminen oli esillä myös viitisen vuotta sitten.

– Tämä voisi luoda erilaista kuntaprofiilia kuin liitos Espoo kanssa ja saada isompaa kannatusta. Se ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ajankohtainen asia, mutta potentiaalisena laajentamissuuntana mielekkäämpi.

Adlercreutz kertoo, että Siuntion kanssa tehtiin aikoineen terveydenhuoltoon liittyvää yhteistyötä, mikä oli hänen mukaansa kohtalaisen toimiva järjestelmä.

Lue myös: Espoonlahti voi kasvaa tulevaisuudessa Leppävaaran ohi – "Vuonna 2050 voi olla 100 000 asukasta", laskee Espoon kaupunginjohtaja

Kirkkonummen itäpuolella Kivenlahti ja Espoonlahti kehittyvät nyt kovaa vauhtia. Espoonlahden kehittymiseen Adlercreutz vastaa näin:

– Emme ole peloissamme, että kirkkonummelaiset muuttaisivat Espooseen. Meillä on Sarfvikin ja Sundsbergin alue, jotka ulottuvat rantaan asti rajalla. Niiden välille jäävä alue aiotaan kaavoittaa lähivuosina.

Hän myöntää, että kunnan reuna-alueen kehittäminen keskustan sijaan on jossain määrin ristiriitainen asia Kirkkonummen sisällä.

– Keskustan ja Masalan kehittämistä pidetään jatkossakin tärkeänä.

Kirkkonummen itäisen ranta-alueen kaavoittaminen olisi tapahtunut Adlercreutzin mukaan kuitenkin joka tapauksessa, vaikkei Espoonlahti kasvaisi ja kehittyisi.

– Se on lähempänä Helsinkiä, ja siitä on hyvät yhteydet. Kun aluetta kehitetään, siitä tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto, joka luo myös vahvaa veropohjaa kunnalle.

Espoolaisille Adlercreutzilla on selkeä viesti:

– Tervetuloa Kirkkonummelle. Luonto on tavoitettavissa kodin nurkilla ja pääkaupunkiin on vain 30 minuuttia autolla ja junalla.

Hän kehuu myös kunnan vierasvenesatamia Lähteelää ja Porkkala Marinaa.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut