Ympäristöyhdistys jättäisi Keskuspuistoa tuhoavan Espoonväylän rakentamatta tai veisi sen kokonaan tunneliin – "Ympärillä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden pitää päästä lähiluontoon"

Espoonväylä: Pirjo Itkosen mukaan maankäyttöä suunnitellaan liian pienissä paloissa.

Espoon ympäristöyhdistyksen aktiivit Pirjo Itkonen ja Anni Simola tutkivat kartasta, miten Espoonväylä on suunniteltu linjattavaksi Malminmäen kohdalla. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävää pääkatua eli Espoonväylää on suunniteltu vuosikymmeniä ja yhtä kauan on kiistelty sen ympäristövaikutuksista.

Mittavat rakennustyöt on jo aloitettu väylän eteläpäässä Finnoonlaaksontien ja Puolarmetsänkadun välisellä osuudella.

Päätöksiä nelikaistaisen kadun jatkamisesta Saarniraivioon saakka ei vielä ole.

Espoon ympäristöyhdistyksen väki seuraa nyt huolestuneena, miten hanke etenee.

Espoonväylän alle jäisi osia Keskuspuistosta. Samaan aikaan osia asukkaiden Keskuspuistoksi mieltämästä alueesta on osoitettu tonttimaaksi.

– Keskuspuiston lähialueilla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden pitää päästä lähiluontoon. Uusia virkistyskäyttäjiä tulee koko ajan lisää, Espoon ympäristöyhdistyksen aktiivi Pirjo Itkonen sanoo.

Korona-aikana ihmiset ovat pysyneet järjissään siksi, että heillä on ollut mahdollisuus liikkua luonnossa.

Yksi iso ongelma Itkosen mielestä on se, että maankäyttöä suunnitellaan pienissä paloissa. Näin on tehty esimerkiksi juuri Espoonväylän kanssa. Koska suunnitelmat jakaantuvat useaan eri asemakaavaan, asukkaat eivät saa selkoa kokonaisuudesta.

Heikki ja Anni Simola sekä Pirjo Itkonen tutkivat kartalta, miten Espoonväylä on linjattu Suomenojalta Keskuspuistoa pirstoen Espoon keskukseen. Anneli Tuominen-Halomo

Ympäristöyhdistys vaatii, että Keskuspuiston rajat on määritettävä vastaamaan säilyneiden luontoalueiden rajoja ja pysäyttämään reunoja nakertavan kaavoituksen.

Tuoreissa asemakaavoissa on suunniteltu myös korkeaa rakentamista Bosmalmin asemakaava-alueelle, molemmin puolin Espoonväylää. Itkosen mukaan uuden kadun rakentaminen uhkaa myös Malminmäen purolaaksoa, jossa on erityisesti suojeltavia lajeja, kuten liito-oravia, lepakoita sekä lahokaviosammalesiintymä.

Ympäristöihmisiä ihmetyttää se, että Espoonväylää suunniteltaessa ei ole käytetty yva-menettelyä (ympäristövaikutusten arviointi). Yvaa ei ole tarvinnut tehdä, koska nyt suunniteltava osuus on vain neljä kilometriä pitkä.

– Tämän neljän kilometrin sisällä on runsaasti ongelmia. Vapaaehtoiset ovat vuosien mittaan tuottaneet valtavasti luontotietoa kaupungin käyttöön. Lausuntoja on kirjoitettu ja viimeksi on otettu kantaa Bosmalmin ja Söderskoginaukion asemakaavoihin, Simola sanoo.

Molempien kaavojen oli määrä tulla nähtäville kuluvan kevään aikana. Viimeisimmän tiedon mukaan ne voisivat edetä hyväksymiskäsittelyyn ensi talvena.

Espoonväylän haittoja torjumaan on suunniteltu noin 275 metriä pitkä kalliotunneli, jonka on määrä säilyttää puiston itä- ja länsiosien ekologinen yhteys ja virkistysyhteys. Ympäristöyhdistyksen mielestä tunneli ei riitä turvaamaan yhteyksiä.

Keskuspuistossa on monta puroa ja virtaavia vesiä. Pienen putouksen kohdalla kasvaa isonäkinsammalia. Anneli Tuominen-Halomo

Malminmäen paikkeilla Espoonväylä tuhoaisi komeat kalliot. Itkonen ja Simola pelkäävät, että yksi vihersilta ei riitä ratkaisemaan ekologisen yhteyden tarvetta.

Myös Finnoonpuron itäreunalle esitetty lisärakentaminen on haitallista paitsi alueen metsäluontoarvoille myös itse purolle, jossa on tehty havaintoja taimenista ja niiden kudusta.

Espoonväylän vaikutusalueella on myös Söderskogin peltoaukea, joka on maakunnallisestikin merkittävä kulttuurimaisema.

Söderskogin peltoaukea on myös maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Anneli Tuominen-Halomo

Ympäristöyhdistys on sitä mieltä, että Espoonväylästä on luovuttava tai toteutettava se ainoastaan maakunnallisen viheryhteyden ja luonnon ehdoilla. Tai sitten Espoonväylä pitää saada kokonaan tunneliin Puolarmetsänkadulta Finnoontielle. Luontoaktiivien mielestä myös leveitä ulkoiluväyliä on jo rakennettu riittävästi.

Ympäristöyhdistys ja Espoon kaupungin ympäristötoimi ovat useissa julkaisuissaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana painottaneet ekologisen yhteyskäytävän tärkeyttä Keskuspuiston Finnoontien itäpuolisista osista sen länsipuolisiin osiin.

Keskuspuisto on Etelä-Espoon laajin, nyt noin 1 130 hehtaaria laaja metsäinen viheralue.

Jos reuna-alueita rakennetaan yleiskaavan ehdotuksen mukaisesti, keskuspuisto supistuu noin 880 hehtaarin kokoiseksi.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut