Kuntavaalit: Hallitus–oppositio-jako leimahti Länsiväylän vaalipaneelissa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen voimalla eteenpäin puskema sote-uudistus on tuomassa läntiselle Uudellemaalle lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Alueen kovaan väestönkasvuun sekä sosiaalisiin ongelmiin nähden Länsi-Uusimaa kuuluu silti uudistuksen häviäjiin.
Etenkin Espoo on yksi suurimpia nettomaksajia, kun jättiuudistuksessa sote-rahoitusta siirretään pääkaupunkiseudulta valtion kassan kautta maakuntiin.
Tämä asetelma kiihdytti espoolaisia kuntavaaliehdokkaita kiivaaseen debattiin Länsiväylän vaalipaneelissa Hanasaaressa. Jako kulki eduskunnan hallitus–oppositio-linjan mukaan, ja keskustelu oli paikoin yhtä värikästä kuin kyselytunnilla.
Hyökkäyksen aloitti Henrik Vuornos (kok.).
– Espoo on tässä mallissa suurin häviäjä koko Suomessa ja meiltä leikataan merkittävästi terveys- ja sosiaalipalveluiden resursseja. Se johtaa kasvaviin hoitojonoihin ja heikompaan hoitoon pääsyyn, Vuornos luetteli.
Vuornoksen mukaan Espoossa tulee soten takia kova paine nostaa veroja tai leikata muualta, esimerkiksi koulutuksesta.
Jos verrataan viime vaalikauden sote-esitykseen, jossa oli kolmen miljardin euron kustannusleikkuri, niin nyt Uudenmaan rahoitus kasvaa huomattavasti enemmän.
Vuornos vetosi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän laskelmaan, jonka mukaan sote-uudistus tulee leikkaamaan Espoon rahoitusta jopa 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä.
– Jos se muutetaan veroprosentiksi, se vastaa 1,5 prosenttiyksikköä ja 40 000 euroa tienaavalle keskituloiselle espoolaiselle se tarkoittaa 600 euron veronkorotusta – jos emme halua leikata palveluita.
– Tämä vaikeuttaa myös meidän investointejamme. Kasvava kaupunki joutuu rakentamaan pari koulua vuodessa.
Maria Guzenina (sd.) huomautti, että Länsi-Uudellamaalla sote-palveluiden rahoitus kasvaa 36 prosentilla.
– Tiedän, että se ei vastaa palvelutarpeen nousua, eikä asukasmäärän kasvua. Mutta jos verrataan viime vaalikauden sote-esitykseen, jossa oli kolmen miljardin euron (koko maata koskeva) kustannusleikkuri, niin nyt Uudenmaan rahoitus kasvaa huomattavasti enemmän.
Guzenina myönsi, ettei hänkään pidä sote-uudistuksen rahoitusmallista, joka siirtää rahaa pääkaupunkiseudun kaupungeista muualle Suomeen.
Myös Saara Hyrkkö (vihr.) myönsi, ettei uudistus ei ole Espoolle täydellinen. Hän kuitenkin hämmästeli kokoomuksen arvostelua uudistusta kohtaan.
– Sorrutaan paisutteluun ja pelotteluun ja luodaan mielikuvaa, että kohta lähtee tuhansilta hoitajilta työpaikka. Ei tämä pidä paikkaansa!
Hyrkön mukaan eduskunnan tehtävänä on sote-käsittelyn loppumetreillä varmistaa, että suuret kaupungit saavat riittävästi rahoitusta.
– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että täällä on paljon asunnottomuutta tai eriarvoisuutta.
Hyrkkö myös arvosteli kokoomuksen puoluejohdon näkemyksiä, joissa on hänen mukaansa vaadittu kululeikkuria sote-palveluihin.
– Ei pidä paikkaansa, huusi Vuornos väliin.
Matias Ollila (kesk.) vakuutti, että sote-rahoitusta tulee olemaan riittävästi ja ”muksut ja mummot” saadaan paremmin lääkäriin.
Hän huomautti, että tavallinen espoolainen joutuu jonottamaan nyt 30 päivääkin lääkärille pääsyä, mutta jos ihminen on työterveyden piirissä, pääsee lääkäriin 30 minuutissa.
– Espoolaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Uudistuksessa tavoitellaan sitä, että lääkäriin pääsee viikossa, ei viikoissa.
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) tilanne kuumensi ehdokkaita. Hus on arvioinut, että sen rahoitus supistuu soten takia yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, mikä johtaa paineeseen vähentää 1 500 hoitajaa.
Lisää rahaa tarvitaan myös alan palkkaharmonisointiin, joka Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan maksaa 124–434 miljoonaa euroa valtakunnallisesti.
Arja Juvonen (ps.) epäili, ettei rahoitus tule riittämään.
– Tulee laajat yt-neuvottelut, mikä tarkoittaa, että henkilöstöä vähennetään entisestään, Juvonen ennusti.
Guzenina vannotti, että leikkauksia ei tehdä ”ensi vuonna, eikä sitä seuraavana, eikä sitä seuraavana”.
– Vaarallisia sanoja, kommentoi Juvonen.
Guzeninan mukaan on tulevan maakuntavaltuuston käsissä lopulta päättää, miten rahoja pidemmällä aikavälillä käytetään.
Juvonen, Vuornos ja Kaarina Järvenpää (kd.) arvostelivat sote-esitystä myös siitä, ettei se sisällä konkreettisia keinoja, joilla palveluihin pääsyä nopeutetaan.
– Mistä löytyvät ne tuhat uutta lääkäriä, joita lupaillaan. (Heidän palkkaaminen) on ennen kaikkea työoloista kiinni, sanoi siviilityönään pitkän lääkärinuran tehnyt Järvenpää.
– Olen huolissani, mistä raha otetaan, hän lisäsi.
Nina af Hällström (r.) harmitteli sitä, että tavallisen ihmisen on vaikea saada selvyyttä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kyse.
– Kuntalaisen tärkein intressi on päästä hoitoon. Ehkä (meillä Espoossa) on terveyskeskuksia, joihin pääsee nopeasti. Mutta käytännön kokemuksella on niin, ettei kiireetöntä aikaa lääkärille saa, vaan siihen voi mennä viikkoja.
Myös hän jakoi huolen siitä, miten Espoo kykenee rahoittamaan varhaiskasvatusta ja koulutusta uuden soten aikana.
– Espoossa hyvä varhaiskasvatus ja koulutus ovat olleet valttikortti.
Aino Akinyemi (vas.) piti soten hyötynä entistä isompia hyvinvointialueita ja rahapottien jakamista nykyistä tehokkaammin. Tällöin rahaa voi riittää paremmin ennaltaehkäiseviin palveluihin.
– Nyt ongelmana on, että rahan laittaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin tarkoittaisi, että sitä pitäisi ottaa pois niiltä ihmisiltä, jotka ovat siellä kuilun reunalla. Nyt kun saamme leveämpiä hartioita, rahoitusta on helpompi tasoittaa ja ihmiset pääsevät nopeammin palveluun kiinni.
Sote-uudistus aiheuttaa Espoossa kuntaveron veronkorotuspainetta kaikkien muiden panelistien paitsi Guzeninan ja Ollilan mielestä.
Guzenina kehotti katsomaan sote-uudistusta laajempaa kokonaisuutta, eli päätöksiä, joita hallitus on tehnyt sote-uudistuksen ulkopuolella.
– Hallitus on jo nyt laittanut rahaa esimerkiksi lastensuojeluun niin lastensuojelun asiakkaiden määrä per työntekijä tulee laskemaan 35:een jo 2022 alusta.
Henrik Vuornos vastasi, että hallitus ei ole varannut määrärahoja moniin uudistuksiin, kuten esimerkiksi hoitotakuuseen. Hän harmitteli myös sitä, ettei nykymallin mukainen uudistus ota yksityisiä palveluntuottajia tarpeeksi huomioon.
– Espoossa on nyt kaksi terveyskeskusta, johon pääsee alle viikossa ja ne molemmat on ulkoistettu (yksityiselle). Sote-uudistuksessa ulkoistettujen terveysasemien toiminta tehdään kuitenkin epätarkoituksenmukaiseksi, Vuornos sanoi.
Guzenina oli tiukasti erimieltä.
Matias Ollila tivasi Vuornokselta, onko Espoo käyttänyt omia sote-rahojaan tähän asti johonkin muuhun kuin sote-palveluihin, jos kokoomuksessa nyt epäillään, että jäljelle jäävä verorahoitus ei riitä.
Kiivailun päätteeksi panelistit rakensivat linnarauhaa tulevalle vaalikaudelle.
– Hieron sopua kokoomuksen suuntaan, että yksityisiä terveysasemia tarvitaan, sanoi Matias Ollila.
– Kyllä Espoo tästä selviää, totesi Hyrkkö.
Vaalipaneelin juonsi Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi.
Katso koko keskustelu alla olevasta videoupotuksesta tai tästä linkistä.
LUE MYÖS AIEMMAT VAALIPANEELIJUTUT: