Espoon terveysasemilla painitaan kasvavan hoitovajeen ja lääkäripulan kanssa – kiireettömään hoitoon jopa kuuden viikon jono

Koronapandemian kuormittamilla terveysasemilla painitaan kasvavan hoitovajeen kanssa. Odotusaika kiireettömään hoitoon on ollut kevään ajan useilla Espoon terveysasemilla liki viisi, jopa kuusi viikkoa, kun ennen koronaa hoitoon pääsi noin 20 päivässä.

– Tunnistamme, että hoitovelka on kasvanut siihen pisteeseen, että pato alkaa vuotaa yli. Moni on odottanut ei-kiireellisen asian kanssa viime keväästä, sanoo Espoon terveysasemien johtava ylilääkäri Anu Mustakari.

Samaan aikaan terveysasemilla kamppaillaan myös poikkeuksellisen lääkärivajeen kanssa. Espoossa on 133 lääkärin vakanssia, joista on tällä hetkellä täytettynä noin 117.

Jotta koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa päästäisiin purkamaan, tarvittaisiin lisää rahaa lääkäreiden palkkaamiseen. Mustakari arvioi, että pelkästään vuoden 2020 aikana syntyneen hoitovajeen purkamiseen tarvittaisiin noin 6,7 miljoonan euron purkuraha.

– Sillä summalla pystyisimme täyttämään tyhjät vakanssit. Jos pystyisimme palkkaamaan heti 10, jopa 20 lääkäriä, pääsisimme tilanteeseen, jossa kiireettömään hoitoon pääsee kohtuullisessa ajassa, Mustakari toteaa.

Rahan lisäksi pulaa on myös töihin tulevista lääkäreistä. Pandemian aikana terveyskeskusten lääkärin ja sairaanhoitajan työhön on ollut tulijoita vähemmän kuin pitkään aikaan.

Yksityiset ovat meille hyvä kirittäjä.”

– Työn hallitsemattomuus ja ehkä myös huoli riskeistä ovat saaneet aikaan sen, että perusterveydenhuolto ei tällä hetkellä ole kovin vetovoimainen. Nuorten lääkäreiden virta on tyrehtynyt eivätkä meille hakeudu myöskään kokeneemmat lääkärit niin paljon kuin aikaisemmin. Muutama lääkäri on myös lähtenyt korona-aikana, Mustakari selvittää.

Kesäksi tilanteeseen on luvassa helpotusta, sillä Espoo on Mustakarin mukaan edelleen houkutteleva paikka kesäkandeille.

Espoossa on kolme terveysasemaa, joiden palvelut tuottaa yksityinen lääkäriasema. Näillä odotusajat kiireettömään hoitoon ovat pysyneet selvästi alle 10 päivässä. Yksi syy on parempi miehitys, kun resursseja ei ole tarvinnut siirtää koronatyöhön yhtä paljon kuin julkisella.

Mustakari huomauttaa kuitenkin, että tämä on vain osa selitystä.

– On tärkeätä tunnustaa, että ostopalvelulääkäriasemat onnistuivat meitä paremmin kiireettömään hoitoon pääsyssä jo ennen koronaa. Yksityiset ovat meille hyvä kirittäjä. Siksi on tärkeätä, että Espoossa on monituottajamalli, hän sanoo.

Koronatyössä, kuten rokottamassa tai jäljityksessä, Espoon terveysasemien henkilöstöä on tällä hetkellä päätoimisesti noin 30. Lisäksi koko 20 lääkärin ja 24 sairaanhoitajan Samarian terveysasema Espoon keskuksessa toimii vain infektiopotilaita hoitavana asemana.

Terveysasemille on korona-aikana pitänyt soittaa ennen hoitoon hakeutumista. Vaikka puhelintyöhön on siirretty henkilökuntaa, puhelinpalvelu on ruuhkautunut ja takaisinsoittoa on joutunut odottamaan jopa seuraavaan päivään.

– Aikaisemmin puhelintyössä oli noin 30 hoitajaa päivittäin. Nyt puhelintyötä tekee maanantaisin noin 70 hoitajaa ja muina arkipäivinä noin 50 hoitajaa päivittäin, Mustakari kuvaa tilannetta.

Vaikka tautitapausten määrä vähenee ja rokotuskattavuus kasvaa, se ei vielä heijastu terveysasemille kuormituksen vähenemisenä. Mitä enemmän rokotteita saadaan, sitä enemmän tarvitaan myös rokottajia.

– Rokotushenkilöstöä on pyritty ostamaan mahdollisimman paljon. Meillä on kuitenkin oltava oma varahenkilöstö sairaslomiin ja esimerkiksi tilanteisiin, joissa rokotteita saadaan yllättäen arvioitua enemmän, Mustakari sanoo.

Lue myös:

Espoo supistaa kiireetöntä hoitoa entisestään koronatilanteen vuoksi – "Potilasmäärät kasvaneet ja potilaat aiempaa sairaampia"

Kiireettömään hoitoon poikkeukselliset jonot Espoossa – tilanne voi pahentua, jos henkilöstöä joudutaan siirtämään koronatyöhön