Pääekonomisti nosti esiin yllättävän faktan – suomalaisten asuntovelkataakka keventyi selvästi

Oma raha: Kasvavien asuntoluottojen sijaan Suomessa pitää olla huolissaan kulutusluottojen kasvusta. Investointivelka esimerkiksi asuntoon tai opiskeluun eroaa syömävelasta, muistuttaa Juhana Brotherus.

Suomalaiset ovat säntillisiä asuntovelan maksajia. Velkakeskustelussa pitäisi paremmin erottaa kotitalouksien investointivelat ja syömävelka, katsoo Hypon pääekonomisti. Karjalainen

Mikko Välimaa

Suomalaisten kotitalouksien asuntovelan määrä on pienentynyt viime vuosina useita vuosia peräkkäin, kun velka suhteutetaan kotitalouksien saamiin tuloihin, toteaa Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus.

Samaan aikaan kotitalouksien nettovarallisuus suhteessa tuloihin on pienentynyt. Ennen koronakriisiä 2020 nettovarallisuuden lasku kiihtyi useana vuonna.

Brotherus muistuttaa, että kotitalouksien velkaantumisesta puhuttaessa pitäisi huomioida entistä paremmin se, mihin kotitaloudet velkaa ottavat.

Investointivelka esimerkiksi asuntoon tai opiskeluun eroaa syömävelasta, johon kuuluvat pikavipit ja kulutusluotot.

Brotherus alleviivasi näkemystään lyhytviestipalvelu Twitterissä julkaisemallaan graafilla.

Graafi antaa kotitalouksien velkaantumisesta varsin toisenlaisen kuvan kuin viime aikojen velkakeskustelu, jossa Suomen pankki on varoittanut toistuvasti kotitalouksien kasvaneista asuntolainoista ja pidentyneistä takaisinmaksuajoista.

Suomen pankki kertoi alkuvuonna, että asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet keskimäärin 21 vuoteen ja 6 kuukauteen. Yli 29-vuotisten lainojen osuus on kasvanut jo 12,1 prosenttiin.

– Runsaat asuntolainanostot, (korona)kevään lyhennysvapaat ja pidentyneet takaisinmaksuajat kiihdyttivät asuntolainakannan kasvuvauhtia. Asuntolainakannan (103,6 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti oli 3,3 prosenttia joulukuussa 2020, Suomen pankki tiedotti alkuvuonna.

Kotitalouksien velkaantumista hillitäkseen valtiovarainministeriö on valmistellut lakiesitystä lainakatosta.

Jos esitys toteutuu, yksin asuva ja 30 000 euroa vuodessa bruttona tienaava suomalainen voisi saada asuntolainaa korkeintaan 150 000 euroa. Mikäli hänellä olisi muita luottoja, kuten opintolainaa tai pikavippejä, kutistuisi asuntolainan enimmäismäärä muiden luottojen verran.

Monissa pankeissa on nähty, että lainakatto vaikeuttaisi etenkin ensiasunnon ostajien asemaa. Sitä kautta se myös vähentäisi kotitalouksien mahdollisuuksia kerryttää netto-omaisuutta.

Hypon Brotherus on suhtautunut kriittisesti lainakattoesitykseen. Hän korostaa, että muut luotot ovat asuntolainoja suurempi ongelma.

Suomalaiset ovat olleet tyypillisesti säntillisiä asuntolainojen maksajia. Maksuhäiriöitä suomalaisille kertyy sen sijaan etenkin kulutusluotoista.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut